Koulun vanhempaintiimin ehdotuksesta Polvijärven koulussa on menossa kännykätön lukuvuosi.
Polvijärvi on noin 4 000 asukkaan kunta Pohjois-Karjalassa. Kirkonkylän koulukeskuksessa on kaikki peruskoulun luokka-asteet. Lisäksi Sotkumassa sijaitsee alaluokkien yksikkö. Yläkoululaisia Polvijärvellä on 128.
Syksyllä käyttöön otetun kännykkäkiellon vaikutukset sekä näkee että kuulee parhaiten välitunneilla.
– Kohtaaminen, keskustelut ja sosiaalisuus oppilaiden välillä on nyt aivan erilaista kuin vielä viime vuonna. Kommunikointia on selvästi enemmän myös nuorten ja aikuisten välillä, kertoo ruotsin ja englannin kielen opettaja Ella Mutanen.
Puhelimen saa kyllä tuoda kouluun, mutta ohjeistuksen mukaan kännykät pysyvät repuissa koko päivän.
Vain yläkoululaiset saavat käyttää puhelimia, ja hekin ainoastaan ulkona välitunnilla.
– Positiivista on myös se, että salakuvaaminen saatiin kännykkäkiellolla kuriin. Aiemmin sekä oppilaista että opettajista napsittiin kuvia, joita julkaistiin tai läheteltiin luvatta, kertoo koulun rehtori Katja Kajava.
Osaa oppilaista mahdollinen kuvatuksi päätyminen ahdisti aiemmin.
Orastava kännykkäviesteillä kiusaaminen sekä peli- ja someriippuvuus haluttiin myös kitkeä pois. Samalla luotiin työrauhaa opiskelulle ja tilaa yhdessä ololle.
Kännykkäkielto vaikuttaa koulujen välituntivalvontaan. Vastassa on kodeissakin tuttu ilmiö.
– Anna lapselle digilaite, niin et tiedä häntä olevankaan. Kun otat lapselta digilaitteen pois, haastat samalla itseäsi ja sitä miten annat hänelle aikaasi ja ohjaat tekemistä, rehtori toteaa.
Kännykkärefleksistä pääsee eroon
Tieto kännykkäkiellosta ei tavoittanut kesän aikana kaikkia, ja harmi päätöksestä purkautui koulun alkaessa. Suurin osa oppilaista on kuitenkin sopeutunut muutokseen hyvin.
– Muutamille oppilaille kännykättä olo on selvästi todella vaikeaa. He koettavat käyttää puhelinta oppitunnillakin, mistä seuraa Wilma-merkintä luvattomasta mobiililaitteen käytöstä, rehtori kertoo.
Viidestä Wilma-merkinnästä seuraa kasvatuskeskustelu.
Kajavan mukaan kännykkäkielto on selkeyttänyt asioita. Kun koko koulupäivä on rauhoitettu kännyköiltä, opettajat eivät joudu jatkuvasti puuttumaan puhelimen käyttöön.
– Nyt tehdyn ratkaisun myötä me olemme koulussa kaikki samalla puolella, nuorten hyvän tulevaisuuden puolella, Kajava toteaa.
Kännykän käytöstä on tullut monille niin automaattista, että puhelimen ottaminen käteen on kuin refleksi.
Kännykkä kaivetaan esiin heti, jos tulee tyhjä hetki tai on tylsää. Kun kännykästä huomauttaa, oppilas voi itsekin hämmästyä: ”Oho, ei ollut tarkoitus!”
Opettaja Ella Mutanen kertoo, että kännykään tarttumisen refleksi on selvästi vähentynyt jo alkusyksyyn verrattuna.
Nuoret itsekin huolissaan ruutuajan määrästä
Kännyköiden käytön rajoittaminen otettiin vastaan ristiriitaisin tuntein. Aikuisten määräily ärsytti, vaikka moni nuori pohtii itsekin ruutuaikansa karkaamista aivan liian suureksi.
– Vuorokaudessa voi tulla yli kuusikin tuntia ruutuaikaa, ja onhan se tosi paljon, pohtii 9B-luokan oppilas Juho Stedt.
Sonja Savolainen 9A:lta kertoo tuoreen kännykkäraporttinsa ilmoittavan, että hän on ollut viimeisen viikon aikana puhelimella yli viisi tuntia päivässä.
– Kun koulussa en ole puhelimella, niin kyllähän se tarkoittaa, että vapaa-ajasta suurin osa tulee oltua puhelimella. Kesälomalla tosin ruutuaikaa tuli vielä paljon enemmänkin, Sonja sanoo.
Kännykkä isännän paikalta takaisin rengiksi
Jyrkkiä kännykänkäytön rajoituksia on kokeiltu aiemmin kouluissa myös muualla Suomessa. Myös poliitikot haluavat puuttua kännyköiden käyttöön.
Puhelinten käyttöä kouluissa koskeva perusopetuslain muutos on tulossa eduskunnan lähetekeskusteluun, josta lakiesitys jatkaa matkaansa valiokuntakäsittelyyn.
Tavoitteena on saada laki voimaan jo elokuussa.
Opetusministeri Anders Adlercreutzin mukaan asiasta on varsin suuri yksimielisyys.
– Huoli koulujen työrauhasta ja oppimistuloksista yltää yli puoluerajojen.
Opettajien yhteydenoton myötä opetusministeri on havainnut, että kouluissa ollaan asian kanssa kovin eriarvoisissa tilanteissa. Osa kouluista rajoittaa jo kännyköiden käyttöä, mutta monissa kouluissa meno on varsin villiä.
Eri puolilla maata on tehty uusia linjauksia kännyköiden käytöstä kouluajalla.
Vanhempien tuki kännykättömille kouluille on jo selvästi olemassa. Opetusministerin mukaan asiassa tarvitaan johdonmukaisuutta, selvät säännöt ja myös toimivaltaa opettajille.
