Potkut saanut Ismo Hämäläinen vaatii Hiihtoliitolta jättisummaa oikeudessa – yritti salata haastehakemuksen

Viime keväänä irtisanottu toiminnanjohtaja vaatii liitolta vajaan 160 000 euron summaa laittomaksi katsomastaan irtisanomisesta. Hän katsoo pelastaneensa liiton selvitystilalta.

Ismo Hämäläinen
Hiihtoliiton toiminnanjohtajan paikalta 11 kuukautta sitten irtosanottu Ismo Hämäläinen hakee oikeusteitse lähes 120 000 euron korvauksia laittomaksi katsomastaan työsuhteen päättämisestä. Kuva: Tomi Natri / All Over Press
  • Pekka Holopainen

Yhteensä lähes 160 000 euroa. Siinä on summa, jota Ismo Hämäläinen vaatii oikeusteitse Suomen hiihtoliitto ry:ltä kanteellaan. Sen käsittelypäivää Helsingin käräjäoikeudessa ei ole vielä päätetty.

Liiton toiminnanjohtajana noin viisi vuotta työskennellyt Hämäläinen katsoo, että hänet on irtisanottu viime keväänä työstään perusteettomasti ja laittomasti.

Asiat käyvät ilmi 4. maaliskuuta päivätystä haastehakemuksesta, jonka Hämäläisen asianajaja Vesa Kokko on toimittanut Helsingin käräjäoikeudelle. Hiihtoliitto tiedotti Hämäläisen haastehakemuksesta 5. maaliskuuta.

Tapauksen taustalla on Hiihtoliiton johtokunnan viimekeväinen päätös lopettaa toiminnanjohtajaksi 2019 palkatun Hämäläisen työsuhde.

Johtokunnan kokousta seuraavana päivänä 19. huhtikuuta Hiihtoliitto esitti Hämäläiselle sopimusta, jolla työsuhde olisi päätetty niin sanotusti yhteisymmärryksessä. Hämäläinen ei allekirjoittanut sopimusta.

Ismo Hämäläinen hiihtovalmentaja.
Ismo Hämäläinen on tehnyt pitkän uran hiihdon parissa myös valmentajana. Vuonna 2009 hän juhli Saksan maajoukkuevalmentajana Liberecissä naisten viestin MM-hopeaa Claudia Künzel-Nystadin kanssa. Kuva: imago sportfotodienst/ All Over Press

Haastehakemuksesta ilmenee, että tämän jälkeen johtokunta on 13. toukokuuta tavannut Hämäläisen ja antanut tälle kirjallisen irtisanomisilmoituksen.

Työsuhde irtisanottiin kuuden kuukauden työvelvoitteettomalla irtisanomisajalla. Näin toiminnanjohtajan työsuhde päättyi 13. marraskuuta 2024.

Irtisanomisprosessin ajoi maaliin Hiihtoliiton nykyinen, 23. maaliskuuta 2024 valittu johtokunta. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin tuolloin Sirpa Korkatti.

Halusi salata hakemuksen

Hämäläinen haki käräjäoikeudelta haastehakemuksen salaamista liikesalaisuuksien ja elinkeinotoimintaa koskevien seikkojen suojaamiseksi, mutta dokumentti päätyi julkiseksi asiakirjaksi.

Haastehakemuksesta on salattu yksi kohta. Se koskee Hiihtoliiton maaliskuussa 2024 Infront-yhtiön kanssa tekemää mediaoikeussopimusta, jonka jopa miljoonaluokan allekirjoitusbonus haastehakemuksen mukaan pelasti vakavassa kassakriisissä olleen Hiihtoliiton selvitystilalta.

Neuvottelun vei maaliin toiminnanjohtaja Hämäläinen, mutta prosessiin osallistui muitakin henkilöitä merkittävissä rooleissa.

Ex-toiminnanjohtaja on nimennyt todistajikseen oikeuteen liiton entisen puheenjohtajan Markku Haapasalmen, liiton johtokunnan entisen jäsenen Juha Kolun sekä johtokunnan jäsenen Lauri Kettusen, joka äskettäin ilmoitti luopuvansa luottamustoimistaan Hiihtoliitossa.

Haapasalmi oli liiton puheenjohtaja, kun Hämäläinen palkattiin.

Liitto toivoo sovintoa

Puheenjohtaja Korkatti viestitti keskiviikkona Yle Urheilulle, että liitto antaa asiasta oman vastineensa käräjäoikeudelle.

Puheenjohtaja totesi Hiihtoliiton pitävän tapausta harmillisena ja uskovan, että osapuolten toive on sovintoratkaisu. Näin oikeuskäsittelyltä vältyttäisiin.

Hiihtoliiton puheenjohtaja Sirpa Korkatti lähikuvassa.
Sirpa Korkatin johtama Hiihtoliiton uusi johtokunta irtisanoi toiminnanjohtaja Ismo Hämäläisen vajaa kuukausi aloittamisensa jälkeen viime keväänä. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Hämäläisen vaatima rahasumma, tarkalleen 157 664 euroa, koostuu kolmesta osasta. Ex-toiminnanjohtaja vaatii 12 kuukauden palkkaa (118 069 euroa), yhteistoimintalain mukaista hyvitystä 35 000 euroa ja oikeudenkäynti- sekä asianajokuluja 4 595 euroa.

Hämäläinen katsoo, ettei hänen irtisanomiseensa ollut laillisia taloudellisia tai toiminnanjohtajan henkilöön tai toimintaan perustuvia syitä.

Taloudellinen irtisanomisperuste kumoutuu Hämäläisen mukaan sillä, että Hiihtoliitto 6. toukokuuta palkkasi hallintopäällikön, josta tuli myös vt. toiminnanjohtaja. Sittemmin Marleena Valtasolasta tuli liiton vakituinen toiminnanjohtaja.

Taloudellinen irtisanomisperuste olisi Hämäläisen mukaan vaatinut toiminnanjohtajan tehtävänkuvan lakkauttamista. Hämäläinen kertoo, ettei hänelle myöskään tarjottu toista työtä organisaatiosta.

Kiistää talouden laiminlyönnin

Yhteistoimintalain mukainen 35 000 euron hyvityssummavaatimus taas perustuu siihen, ettei Hämäläisen kanssa käyty muutosneuvotteluja, jotka hänen asianajajansa tällaisessa tilanteessa näkee lain velvoittamiksi.

Hämäläinen työskenteli Hiihtoliitto ry:n toiminnan- ja liiton nyttemmin alasajetun kaupallisen yhtiön Nordic Ski Finlandin toimitusjohtajana.

Haastehakemuksen mukaan Hiihtoliitto näkee toiminnanjohtaja Hämäläisen laiminlyöneen talouden johtamisen ja organisoinnin siten, että järjestöä on uhannut jopa konkurssi.

Hämäläinen kiistää näkemyksen ja toteaa, että talouteen ovat negatiivisesti vaikuttaneet useat seikat, joihin hän ei ole vaikuttanut: koronapandemia, Ukrainan sota ja erittäin tappiolliset Helsinki Ski Weeks -tapahtumat 2022 ja 2023.

Iivo Niskanen hymy huulilla Stadion Sprint -tapahtumassa Olympiastadionilla 24.2.2022.
Helsinki Ski Weeks -tapahtumasta haaveiltiin Hiihtoliiton talouden uutta kivijalkaa, mutta se osoittautui nopeasti savijalaksi. Kuva: EPA-EFE / All Over Press

Hämäläinen katsoo pitäneensä esimiehensä eli liiton johtokunnan koko ajan tapahtumien tasalla ajanmukaisen talousinformaation avulla. Hänen mukaansa liiton muu taloushenkilöstö taas ei ole toimittanut luotettavia talousraportteja.

Hämäläinen muistuttaa, että hän ei saanut toimikaudellaan toiminnastaan varoituksia tai edes huomautuksia ja jokaiselle tilinpäätökselle annettiin tänä aikana valvovalta elimeltä eli Hiihtoliiton tapauksessa liittovaltuustolta vastuuvapaus.

Yhdeksi korvauksen määrää kohottavaksi asiaksi Hiihtoliitossa 9 839 euron kuukausipalkkaa nauttinut Hämäläinen mainitsee myös uudelleentyöllistymisen kannalta korkean ikänsä. Hän oli irtisanomishetkellä 59-vuotias.