Aanaarlâš Saammâl Suominen lii Avveel luvâttuv abiturient já sust šadda keessiv pajeuáppee. Suominen lâi áinoo, kote čaalij anarâškielâ eenikiellân kiiđâ pajeuáppeeiskosijn. Tavesämikielâ čallii neeljis.
Anarâškielâ eenikielâ iskosist ferttee čäälliđ essee monnii fáádást, já iskosist láá adelum valmâšin muulsâiävtuh. Taan ive fáádáh lijjii kulttuurfáádáh, muštâl Suominen.
– Must fáddán lâi anarâš kulttuur puátteevuotâ. Kalehân ton puátteevuođâst láá ennuv háástuh, mut kale mun oskom, ete tot lii aaibâs pyeri, sun muštâl.
Suominen čaalij pajeuáppeeiskosijn ohtsis käävci amnâsid: kemia, eennâmtiäđu, ruotâkielâ, fyysiik, kuhes matematiik, eŋgâlâskielâ já eenikiellân anarâškielâ já suomâkielâ.
– Matematiik lii vaigâd, ete ton iskosân ferttee kale luuhâđ ennuv. Mun rekinistim viehâ ennuv, jiem mun osko, ete toos puáhtá eresnaalijn luuhâđ.
Suominen čaalij ohtsis nelji kielâ pajeuáppeeiskosijn. Sun lii pärnivuođâstis oppâm kielâpiervâlist anarâškielâ já arvâl, et kyevtikielâgvuođâst lii miinii aavhijd lamaš kielâi oppâmist, veikkâ tot ij suu mielâst lah suu pyeremus uási škoovlâst.
Kiiđâ pajeuáppeeiskosij uásálisteeh uážuh tiäđu árvusaanijn onne majebaargâ iđedist. Taan kiiđâ pajeuáppeetotkosân almottâttii suullân 46 340 uápped, mii lii suullân 300 ucceeb ko tijmá.
Fyysiik-uápuh Oulu ollâopâttuvâst kiäsutteh, kaavpug ij
Saammâl Suominen lii uuccâm Oulu ollâopâttâhân luuhâđ fyysiik. Jis pajeuáppeeiskosij árvusäneh láá tuárvi pyereh, te siisâpeessâmiskosijd ij taarbâš moonnâđ.
Fyysiik lii ohtâ luándutieđâlii tieđâkode suorgijn. Anarist Oulun lii kuhes mätki, mutâ muulsâiävtuh iä lah.
– Jiem mun veltihánnáá halijdiččii kaavpugist eelliđ, mut ij vaje maiden. Luándutiettuuh láá tuše Oulust aldemustáá.
Suominen ij val tieđe šadda-uv sust totkee vâi mii. Máhđulâšvuotâ ličij luuhâđ meid fyysiik amnâsmáttáátteijen, mut tot ij eidu tääl kiäsut.
– Jiem mun tääl aainâskin máttáátteijen halijdiččii, mut oro, ete puoh máttáátteijeeh láá ain ettâm nuuvt, sun povvust.
Avveel luvâttâh lâi alda pääihi já uáppeeh iä lamaš ennuv
Kesimáánust Saammâl Suominen uážžu vielgis kappeer, mon sun piäsá keessiđ uáiván juhlepeeivi. Sun ij kuittâg nuuvt hirmâdávt vyerdi pajeuáppeejuuhlijd.
– Kale tot lii aaibâs hävski, mut jiem tieđe lam-uv mun nuuvt juhleolmooš, et nuuvt ennuv vuárdáččim.
Suominen lii tuđâvâš, ete valjij Avveel luvâttuv. Tobbeen iä lah ennuv uáppeeh, te máttáátteijein lii eenâb äigi uáppeid. Avveel lii meid aldeláá Aanaar, te pááikán Rivdulân ij lamaš nuuvt kuhes mätki.
– Tiäđust-uv lâi viehâ vaigâd já viehâ vaibâm lijjim motomin, mut kale tobbeen lâi suotâs kuittâg.
Pajeuáppei juhle lii lávurduv 4. peeivi kesimáánu.
Kuldâl lase anarâš saavâid tääbbin.
