Saamelaiskäräjälakityöryhmän jäsen ja saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sanoo, että saamelaiskäräjälakiehdotuksen käsite sukuyhteisö viittaa elävään kulttuuriin.
- Se tarkoittaa sitä, että ihminen on saanut saamelaiskulttuurin tai saamen kielen osana perhe- ja sukuyhteisöä. Tietysti se tarkoittaa sitä, että on elävä kulttuuri ja elävää perintöä. Se pitää sisällään niin paljon kulttuuriarvoja: kielen, ajattelutavan ja sen miten, ihmiset näkevät tämän ympäristön ja maailman. Sen mallin, millainen on saamelainen elämäntapa. Sitä ei voi oppia kirjoista, vaan sen oppii kun elää tätä elämää, Sanila-Aikio sanoo.
Saamelaiskäräjälakiehdotuksen julkistamisen jälkeen muuan muuassa kansanedustaja Eeva-Maria Maijala ja saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Anna Morottaja ovat arvioineet, että käsite sukuyhteisö saamelaiskäräjälakiehdotuksessa saattaa teettää tulkintavaikeuksia.
"Saamelaiskulttuurissa käsite on mitä luonnollisin"
Saamelaiskäräjälakityöryhmän jäsen ja saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi taas sanoo, että käsite sukuyhteisö on saamelaiskulttuurissa mitä luonnollisin. Hänen mielestään sukuyhteisö on suomenkielisessä hieman vieras käsite, ja se jos mikä, voi aiheuttaa hämmennystä.
- Vanha sanontahan kuuluu, että lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Saamelaisyhteisössä tämä sanonta on pitänyt paikkaansa kautta historian. Saamelaiskulttuuria ovat lapsille opettaneet ja opettavat edelleen isovanhemmat, tädit, sedät, serkut, sisarukset vanhempien lisäksi. Saamelaiskulttuuri on sukukeskeinen kulttuuri ja saamelaismääritelmä ilmentää tätä yhteisöllistä sidosta. Jokainen sukulainen on opettanut erityisesti niitä taitoja ja tietoja, jotka he hallitsevat parhaiten, Näkkäläjärvi kirjoittaa blogissaan.
