Saamen kieli uhkaa kadota Suomen kaupungeissa. Kielen siirtäminen on vaikeaa täysin suomenkielisessä ympäristössä, selviää saamelaiskäräjien tilaamasta ja kielitutkija Laura Arolan kokoamasta selvityksestä.
– Tutkimustulokset ovat huolestuttavia. Äidinkielen tasoisen saamen kielen siirtäminen ei ole mahdollista kaupunkiympäristössä. Selvitykseen osallistuneista vanhemmista vain muutama oli kyennyt siirtämään lapsilleen mielestään hyvän kielitaidon.
Yksikään inarin- tai kolttasaamelainen vanhempi ei ole puhunut lapsilleen saamea
Selvityksen mukaan paras kielitilanne kaupunkiseuduilla on Suomen saamelaisenemmistöllä, pohjoissaamelaisilla. Heidänkään kohdallaan lasten saamen kielen taito ei kuitenkaan vastaa vanhempien toiveita.
– Noin puolet niistä äidinkielisistä pohjoissaamelaisista, jotka ovat muuttaneet itse saamelaisalueelta kaupunkiin, on puhunut lapsilleen saamea. He eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä lasten kielitaitoon, eivätkä pidä sitä äidinkielen tasoisena. Lisäksi yksikään toisen sukupolven kaupunkisaamelainen ei ole puhunut lapsilleen saamea, ei ainakaan tämän selvityksen pohjalta.
Vielä huonommassa asemassa ovat Suomen pienet saamelaisvähemmistöt, inarin- ja kolttasaamelaiset.
– Pienempien saamen kielten tilanne on vielä huolestuttavampi. Yksikään inarin- tai kolttasaamelainen kaupunkilaisvanhempi ei selvityksen mukaan ole puhunut lapsilleen saamen kieltä, selvittää Arola.
Maahanmuuttajien äidinkieli katoaa kolmessa, saamen kieli kahdessa sukupolvessa
Tutkimusten mukaan maahanmuuttajat menettävät äidinkielensä tavallisesti kolmessa sukupolvessa. Teoriaa voi soveltaa myös saamen kieliin, mutta sillä erotuksella, että saamen kieli katoaa kaupungeissa vielä nopeammin.
– Maahanmuuttajien kohdalla ensimmäinen sukupolvi puhuu kieltä äidinkielenään, toinen polvi oppii sen jollain tavalla ja kolmas ei enää opi kieltä.
– Saamen kielten kohdalla ei ole ajateltu samalla lailla, koska saamelaiset eivät muuta maasta toiseen. Mutta samalla laillahan kaupunkisaamelainen menettää äidinkielisen ympäristönsä. Saamelaisten kohdalla kielenvaihto näyttäisi tapahtuvan nopeammin kuin maahanmuuttajilla, jo kahdessa sukupolvessa.
Tutkija Laura Arola muistuttaa kuitenkin, että kaupungeissa on paljon potentiaalisia saamen kielen puhujia. Potentiaali pitäisi käyttää hyödyksi.
– Liian usein käy valitettavasti niin, että vanhemmat puhuvat lapsilleen alussa saamea, mutta luovuttavat avun puutteessa.
Kaupunkisaamelaiset tarvitsevat tukea
Selvityksen mukaan kaupunkisaamelaiset haluaisivat siirtää saamen kielen lapsilleen, mutta eivät saa siihen tarpeeksi tukea. Esimerkiksi kielipesille olisi yhä enemmän tarvetta.
– Saamen kieli on tärkeä monelle kaupunkisaamelaiselle, mutta oman kielitaidon puuttuessa kielen siirtäminen ei onnistu kotona. Ongelma on kuitenkin siinä, että kielipesiäkään ei ole mahdollista perustaa joka kaupunkiin jokaisella saamen kielellä, sillä tässä tilanteessa lapsia ei ole tarpeeksi, harmittelee Arola.
Kaupunkisaamelaisten arki on suurilta osin suomenkielistä. Tutkija Laura Arola huomauttaa, että lasten mahdollisuus kuulla saamen kieltä on hyvin rajallinen.
– Todellisuudessa saamen kieli ei paljoa arkielämässä kuulu. Kaupunkilaisperheissä toinen vanhempi on usein suomalainen. Kun lapsi käy suomenkielistä koulua, kaverit ja harrastukset ovat suomenkielisiä, kotona vain toinen vanhemmista puhuu saamen kieltä ja yhteinen kieli esimerkiksi ruokapöydässä on suomen kieli, ei saamen kieli kuulu kovinkaan montaa tuntia vuorokaudessa.
Saamelaisvanhemmat tarvitsisivatkin enemmän tukea saamenkieliseen kasvatukseen.
– Mielenkiintoa ja halua näyttäisi löytyvän, mutta tässä tilanteessa kielen siirtäminen ei käytännössä onnistu. Alle kouluikäisten lasten tilanne on hieman parempi saamenkielisten kielipesien ja päiväkotien ansiosta, mutta kouluun siirryttäessä lapsi kuulee saamen kieltä enää kerran viikossa, jos sitäkään.
Saamenkieliset koululuokat ratkaisu ongelmaan?
Pääkaupunkiseudun City-Sámit -saamelaisyhdistyksen tavoitteena on perustaa Helsinkiin ensimmäinen saamenkielinen koululuokka jo vuonna 2015. Tutkija Laura Arola pitää ajatusta loistavana. Nykytilanteessa saamenkieliset kielipesä- ja päiväkotilapset menettävät kielen koulumaailmaan siirryttäessä.
– Olisi hyvin tärkeää saada saamenkielinen luokka ainakin Helsinkiin, Ouluun ja Rovaniemelle. Tässä tilanteessa on se vaara, että lapsi menettää opitun kielitaidon kouluun lähtiessään.
Arola näkee tulevaisuuden haastavana, mutta myös täynnä mahdollisuuksia.
– Tilannehan on täysin erilainen kuin 20 vuotta sitten, jolloin lähes yhdessäkään saamelaisessa kaupunkilaisperheessä ei puhutta saamea. Mutta jotain täytyy tehdä, nykytoimilla saamen kieli ei siirry seuraaville sukupolville, toteaa Arola.
