Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä ei usko Suomen valtion olevan valmis perustamaan totuuskomissiota.
Ruotsissa Saamelaiskäräjät ja syrjintävaltuutettu pyrkivat parhaillaan perustamaan totuuskomission, joka selvittäisi ja toisi julkisuuteen saamelaisten historiassa kokemat vääryydet. Tarkoitus olisi selvittää muun muassa saamelaislasten kokemia asuntolakärsimyksiä – ja tietojen pohjalta kehittää vähemmistön ja valtion välisiä suhteita.
Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion mielestä totuuskomissiolle olisi, saamelaisten samankaltaisen historian vuoksi, tarvetta myös Suomessa. Pimiä ei kuitenkaan näe ehdotusta realistisena tässä poliittisessa tilanteessa.
– Näen, että Suomessa ei olla vielä valmiita totuuskomissioajattelulle. Tämä hetki ei ehkä ole oikea tällaiselle prosessille. Voisimme kokeilla ensin pienempiä askelia ja tulevaisuudessa miettiä, olisiko totuuskomissio meilläkin paikallaan. Perustaminen vaatisi kuitenkin poliittisen tuen, Pimiä näkee.
"On muitakin teitä"
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä näkee, että saamelaisten ihmisoikeudellisen tilanteen kehittämiseksi olisi Suomessa muitakin teitä.
Hän harmitteleekin sitä, että alkuperäiskansojen ILO 169 -sopimuksen ratifiointia ei viety loppuun viime eduskunnassa vuosi sitten.
– Suomessa on viimeiset vuodet yritetty löytää ratkaisuja moniin ongelmiin, pyritty esimerkiksi ratifioimaan alkuperäiskansojen ILO-sopimus, jota kautta voitaisiin turvata saamelaisten oikeus omaan kulttuuriinsa ja kieleensä ja vahvistaa osallisuutta päätöksentekoon.
– Tilanne on ikävä, itse toivon, että ILO-sopimus saataisiin ratifioitua ja löydettäisiin keinoja, joilla yhteistyötä voidaan viedä eteenpäin, Pimiä kertoo.
"Historian tapahtumat tulee kuitenkin tunnustaa"
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on kuitenkin Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion kanssa yhtä mieltä siitä, että historian tapahtumat tulisi tunnustaa ja nostaa keskusteluun.
– Monet asiat ja aikaisempien vuosikymmenten ihmisoikeusloukkaukset ovat varmasti edelleen käsittelemättä saamelaisten osalta. Meidän pitäisi keskustella näistä ikävistä ihmisoikeusloukkauksista, joita historian varrella on Suomessakin tapahtunut.
– Yhteisymmärryksen löytäminen vaatii aina sitä, että menneet tapahtumat tunnustetaan ja että niistä löydetään aineksia yhteisen tulevaisuuden tekemiseen, Kirsi Pimiä pohtii.
