Inarin vapaapalokunnan tiloissa pyörii sellaista sakkia, jota siellä ei ole vuosikymmeniin näkynyt: VPK nuoriso-osasto.
Nuoriso-osastoon on liittynyt alle tuhannen asukkaan kylästä yhteensä 23 eri ikäistä lasta ja nuorta. He harjoittelevat erilaisia pelastustaitoja, jotta tulevaisuudessa hekin voivat toimia VPK:n pelastustehtävissä.
– Odotimme että tänne tulee kymmenen tai enintään 15 lasta. Se oli sellainen realistinen odotus. Oli positiivinen yllätys, että se meni sinne kahdenkympin paremmalle puolelle, kertoo nuoriso-osaston varajohtaja Annika Leppälä.
Yle oli seuraamassa lapsille ja nuorille järjestettyä liikenneonnettomuusharjoitusta. Opetukseen kuului monenlaista toimintaa, kuten tutustumista liikenteen ohjaukseen ja auton peltiä leikkaaviin raskaisiin työkaluihin.
Syksyllä alkaneeseen koulutukseen on sisältynyt monenlaisia mieleenpainuneita kokemuksia.
– Me pääsimme tyhjiöpatjan sisälle. Meidät käärittiin sinne ja se oli ehdottomasti parasta, kertoo Aino Huokonen.
Nuoret ovat vasta-alkajia, joten opetus lähtee aivan perusasioista. Lisäksi opetukseen sisältyy paljon teoriaa. Monet nuoret odottavat kuitenkin jo pääsevänsä tositoimiin.
– Odotan, että pääsee oikeasti tekemään juttuja ja, että pääsee esimerkiksi paloittelemaan autoja, kertoo Huokonen.
Isän ja tyttären yhteinen harrastus
Laura Arrela päätti lähteä mukaan VPK:n toimintaan isänsä jalanjäljissä, joka on pitkään ollut mukana VPK:n toiminnassa. Arrela haluaisi edetä harrastuksessa siihen pisteeseen, että pääsisi mukaan oikeisiin pelastustehtäviin. Tulevaisuus kuitenkin näyttää, onko siihen aikaa. Hän uskoo VPK-toiminnasta olevan hyötyä, vaikka se olisikin vain harrastus.
– Kyllähän tässä hyviä perustaitoja oppii. Siitä on varmasti kaikille hyötyä, että näitä taitoja osaa sitten, Arrela sanoo.
Lapin pelastusjohtaja Markus Aarto iloitsee siitä, että vapaapalokunnan nuorisotoiminta on elävöitynyt. Hän näkee, että monet nuorena aloittaneet jatkavat myös sopimuspalokunnissa. Osan harrastus etenee aina ammattipelastajaksi asti.
– Vaikka heistä ei tulisi meidän resursseja, niin heistä tulee kuitenkin valveutuneita kansalaisia, joilla on hyvät perustaidot toimia hädän hetkellä, Aarto muotoilee.
Harvaan asuttujen alueiden pelastustoiminta on vapaaehtoisten harteilla
Lapin alueen pelastustoimella on vuosittain noin 4700 tehtävää. Noin puolessa tehtävistä VPK on keskeinen suorittava resurssi, joka tehtäviä hoitaa. Tehtävien johtaminen on viranhaltijoiden käsissä, joko etänä tai paikan päällä.
Monella vapaapalokunnalla on sopimus pelastuslaitoksen kanssa, jotta ne voivat olla mukana pelastustehtävissä. Näitä kutsutaan nimellä sopimuspalokunta. Lapin pelastuslaitoksella on sopimus 30 VPK:n kanssa.
Vapaaehtoisten merkityksestä kertoo paljon Aarton mukaan sekin, ettei yhteiskunnalla olisi varaa korvata vapaapalokuntia ammattihenkilöstöllä.
– Kyllä VPK on elinehto, Aarto sanoo.
Jos haja-asutusalueella tapahtuu onnettomuus, ovat vapaaehtoiset yleensä ensimmäisenä paikalla. Heillä voi olla tilanteesta riippuen apuna 1-2 ammattilaista, mutta pääpaino pelastustoiminnasta on usein vapaapalokuntien harteilla.
Lapissa ammattipalokuntia on vain Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa.
Aarton mukaan Lapissa on hienot ja hyvin koulutetut vapaapalokunnat, joilla on pitkä kokemus ja riittävästi ammattitaitoa. Ainoa pulma on se, että ihmisten vapaa-ajasta kilpailevat nykyään niin monet asiat.
– Esimerkiksi nuoria on entistä vaikeampi saada mukaan ja pysymään sen harrastuksen parissa. Henkilöstö ikääntyy, ja myös väki sopimuspalokunnissa jossakin määrin vähenee, Aarto sanoo.
20.11.2023 klo: 08:43 lisätty tieto, että vapaapalokunnilla on sopimukset pelastuslaitoksen kanssa, jotta voivat olla mukana pelastustehtävissä.
