– Kun jotain mahdollista väitetään mahdottomaksi, se provosoi vääntämään asian rautalangasta.
Mäkihypyn ja yhdistetyn edustajana Suomen Hiihtoliiton johtokunnassa istuva Lauri Kettunen tietää numeroista, teknologiasta ja niiden yhdistämisestä yhtä sun toista.
Kettunen on informaatioteknologian professori, jonka nykyinen palkanmaksaja on Jyväskylän yliopisto. Hän päätti elää alun sitaattinsa todeksi tammikuussa 2021, kun mäkihyppypukuihin ja niiden laillisuuteen liittyvä keskustelu oli kuumimmillaan.
Suomen yhdistetyn silloinen päävalmentaja Petter Kukkonen oli avannut matopurkin heti kauden alussa ja saanut kansainvälisten hiihtopomojen vihat niskaansa.
Hyppääjien puvuissa luonnottoman alas laskeutuvaa haarovaliä tarkasteltiin perinpohjaisesti maailmancupin kilpailuissa. Aihe oli pinnalla etenkin Suomessa.
Suomen Hiihtoliitossa ja mäkihypyn lajiyhteisössä oli turhauduttu keskustelusta, kun Salpausselän maailmancup koitti tammikuun lopulla. Kun yhdistetyn parikisan urheilijat kiipesivät Lahden mäkitorniin, Kettunen seurasi mukana.
Kettunen sijoittautui tv-kuvissa (video artikkelin pääkuvana) hyppääjistä vasemmalle puolelle ja asetti jalustalle niin sanotun skannerin. Sillä hän keräsi hyppypuvuista vastaansanomatonta dataa.
– Skanneri toimii kuin lasertutka. Se lähettää silmälle näkymättömällä aallonpituudella signaalia. Kun signaali heijastuu kohteesta takaisin, skanneri tietää, miltä etäisyydeltä kukin kennolla ollut pikseli on heijastunut takaisin. Näin hyppääjästä saadaan syvyyskartta, Kettunen kertoo.
Kettunen ei ollut hankkeensa kanssa yksin. Skannerista lähtenyt johto kulki mäkitornin rappuja hyppääjien ohi ylös koneeseen, jota operoi tutkimuslaitos VTT:llä työskentelevä Kettusen tuttu.
Suomen Hiihtoliiton johto päätti tehdä mittaukset omissa kisoissaan, muttei keskustellut asiasta etukäteen Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n kanssa.
Kettunen painottaa, että Hiihtoliiton motiivina oli halu varmistaa urheilijoiden tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu sekä kiinnittää huomio hyppypukujen varustelukilpailuun.
– Kun olin tehnyt mittaukset, näytimme aineiston samana iltana Ismo Hämäläisen kanssa FIS:n kilpailuedustajalle (Lasse Ottesen).
Vihamielinen vastaanotto
Kettusen skannauksesta tulleet tulokset olivat selvät: kaksi joukkuetta käytti pukuja, jotka olivat merkittävästi suurempia kuin muilla. Joukkueita hän ei suostu nimeämään.
– Osalla puvun haara oli lähempänä polvea kuin lantiota. Erot olivat todella isoja, mikä merkitsee kiistatta useita metrejä hyppyjen pituuksissa. Puhutaan vähintään viidestä metristä, Kettunen arvioi.
Kettunen esitteli tuloksensa FIS:n vuoden 2021 kevätkokouksessa. Hän ei saanut toiminnastaan ylistystä.
– Osalle tulos oli tyrmistyttävä. Reaktio oli ymmärrettävä, olivathan he ensin sanoneet, että puvuilla kikkailu on mahdotonta.
Kettunen kertoo saaneensa osalta lajin edustajista kritiikkiä.
– Joidenkin hiihtoliittojen edustajat moittivat, ettei tällaista saisi tehdä ilman FIS:n lupaa. Lopulta he eivät voineet kieltää tuloksia.
Käytäntö muuttui
Kyseinen yhdistetyn maailmancupin parikilpailu käytiin Lahdessa 23. tammikuuta 2021.
Alun kritiikistä huolimatta FIS:n edustajat käänsivät kelkkansa nopeasti. Kolme vuotta myöhemmin Kettusen skannauskäytäntö on arkipäivää niin mäkihypyssä kuin yhdistetyssä.
Lähtölaukauksena toimi Kettusen kaikessa hiljaisuudessa tekemä koe. Kuten yleensä, vastaus haasteisiin löytyi perinteisestä jo käytössä olevasta teknologiasta.
– Kyseinen laite eli lidari toimii samalla periaatteella kuin autojen vakionopeudensäätimen tutka, Kettunen kertoo.
