Räken suvaiččijoil maksau ihaloija sidä nygöi, sendäh gu ilmu kiändyy vilumbah päi.
Suomen päivännouzučural olii levei korgeipaineh on hil’l’akkazin myöstymäs päivännouzuh päi da vihmua keräl tuoju madalpaineh lähenöy Suomie päivänlaskuspäi.
Räkkiraja voibi ezmässargen da tossargen vie mennä rikki, nenga arvivoiččou Ylen meteoroulogu Aleksi Lohtander.
– Vähimyölleh roih lähäl. Ga sanozin, gu tovennägözembäh yhtelläh ei mene, sanou Lohtander.
Tossargen roih vihmua
Ezmäinargi on vie lämmin, povvakas da enimite päivypastoine. Muan suvi- da keskičuril lämbötila liikkuu räkkirajan 23–24 astehes. Lapis on vähästy vilumbi da lämmiä roih 20 astehen mollembin puolin.
Toinargi on enimite ezmässarren jyttyine. Päivy roih yhtelläh tuuline enne kaikkie muan päivänlaskučural. Tuulilugemat voijah nosta 20 metrissäh sekundas.
Tossargen ehtän aloh muan lounasčurih tulou katkenijua vihmua.
Kolmanpiän ilmu vilustuu selgiehgi. Lämbölugemat kaikes muas roitah 20 astehen vilumbal puolel.
Yhtelaigua katkenijat vihmat levitäh muan keski- da pohjasčurih da painovutah muan päivänlaskupuolele. Päivännouzus vihmua vie ei rodei.
Nellänpiän roih vähästy lämmembi muan suvi- da keskičuril. Sie piästäh piäl 20 astehen, ga päivänlaskuh tulou vihmua, da niilöinke ilmugi vähäzel vilustuu.
Hos räkki lopehgi, siä pyzyy iellehgi äijiä lämmembänny, migu tavan mugah syvyskuul, huomavuttau Lohtander.
– Duumainnemmo, kui lämmin olis täh vuvvenaigah keskimiärin, ga päivän ylimäine lämbötila olis suves nenga kuvvestostu astehes da Lapis yhtentostu-kahtentostu astehen mail.
Helteet väistyvät, mutta tavallinen syyssää ei ala vieläkään
