Matti Heikkinen sivuun Olympiakomitean johtopestistään – Leena Paavolainen ei jatka Olympiakomiteassa

Kaksi Olympiakomitean johtajaa jättää tehtävänsä.

Matti Heikkinen ja Leena Paavolainen tiedotustilaisuudessa Pariisin olympialaisissa.
Matti Heikkinen ja Leena Paavolainen tiedotustilaisuudessa Pariisin olympialaisissa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
  • Roope Visuri

Olympiakomitea tiedottaa, että Matti Heikkinen ei jatka enää huippu-urheilujohtajana. Leena Paavolainen ei puolestaan jatka laji- ja kisaohjelmien johtajana eikä myöskään Olympiakomitean palveluksessa.

Olympiakomitean tiedotteen mukaan uuden huippu-urheilujohtajan hakuprosessi on aloitettu. Huippu-urheiluyksikköön ja sen johtamiseen liittyvistä käytännön asioista informoidaan tarkemmin myöhemmin.

Pariisin olympialaisten päätöspäivänä Suomen joukkueen infossa Heikkinen totesi olevansa vasta 2026 kesällä päättyvän pestinsä puolimatkan krouvissa.

Paavolainen toimi Olympiakomitean palveluksessa huippu-urheiluyksikön johtotehtävissä vuodesta 2013 alkaen. Paavolainen kuului Suomen olympiajoukkueen johtoon kuusissa olympialaisissa.

– 12 vuoden työrupeama Olympiakomitean huippu-urheiluyksikössä on ollut antoisaa, mutta erittäin intensiivistä aikaa. Nyt on aika palautua hetken verran, mutta sen jälkeen haluan vielä katsoa, mitä uusia mahdollisuuksia suomalaisen huippu-urheilun kentällä on tarjottavana, Paavolainen toteaa tiedotteessa.

Leena Paavolainen, Suomen olympiajoukkueen joukkueenjohtaja Pariisissa Seine-joen varrella.
Leena Paavolainen lähtee myös Olympiakomiteasta. Kuva: Kimmo Hiltunen / Yle

Kolme päävalintaa pysyvät

Olympiakomitea kertoi tiedotteessaan, että Olympiakomitean hallitus kokoontui viime viikonloppuna Vierumäellä. Kokoontumisessa käsiteltiin huippu-urheiluyksikön analyysi Pariisin olympialaisista. Samalla keskusteltiin huippu-urheilun tilanteesta ja tulevaisuudesta.

Suomi jäi kesällä Pariisissa ensimmäistä kertaa ilman mitaleita kesäolympialaisissa. Olympiakomitean hallitus jatkaa huippu-urheiluasioiden käsittelyä seuraavassa kokouksessaan 23. syyskuuta.

Olympiakomitean hallitus totesi, että Olympiakomitean strategian kolme kärkivalintaa (liike ja liikunnallinen elämäntapa, seuratoiminta ja huippu-urheilu) muodostavat luontevan kokonaisuuden ja tukevat toisiaan. Siksi ylemmän tason strategiselle uudelleenarvioinnille Olympiakomitean työssä ei ole tarvetta.

– Olemme huolissamme huippu-urheilun tilanteesta ja kävimme hyvää ja syvällistä keskustelua siitä, miten tilannetta parannetaan. Pariisin kesäolympialaisten tulos on pettymys. Vaikka kesäolympiamenestys on vain yksi osa suomalaisen huippu-urheilun kokonaistavoitteista, suhtautuu hallitus asiaan vakavasti ja on siksi päättänyt ryhtyä moniin toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi, Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori totesi tiedotteessa.

Matti Heikkinen ja Leena Paavolainen tiedotustilaisuudessa Pariisin olympialaisissa.
Olympiakomitean viestintäjohtaja Mika Noronen (vas.), Jan Vapaavuori, Matti Heikkinen ja Leena Paavolainen Suomen olympiajoukkueen päätösinfossa Pariisissa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Tukijärjestelmään halutaan muutoksia

Olympiakomitean tiedotteessa esitellään myös useita muutostoimenpiteitä suomalaiseen huippu-urheiluun. Pariisin olympialaisten jälkeen ovat puhuttaneet esimerkiksi tukirahat. Olympiakomitean hallitus painottaa tiedotteen mukaan yhtenä muutostoimenpiteenä myös tukijärjestelmää.

– Tukijärjestelmää pitää kehittää suuntaan, jossa tehdään aiempaa selkeämpiä valintoja sen varmistamiseksi, että potentiaaliset mitalistikandidaatit, heidän valmentajansa ja muut taustajoukot saavat kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön ja moniammatillisen tiimin tuekseen. Valintaa tulee tehdä kasvavassa määrin yksilöiden eikä lajien välillä, tiedotteessa todetaan.

Sen lisäksi Olympiakomitean hallitus painottaa huippuvaiheen järjestelmien tiivistämistä ja resurssien keskittämistä. Samoin hallitus haluaa nostaa valmennusosaamisen kehittämisen kansalliseksi prioriteetiksi.