Sygyzy tänä vuon on olluh ylen lämmin. Lämmäs mečäs pädis sienil da grivoil kazvua, ga vihmua ei täydynyh sen lykystymizeh.
– Juuri lämmin ilmu pidäygi olla, ga heiny-elokuul pidänys sežo vihmuo, midä nygöi ei olluh, nenga sanou luonnonsiendy da -gribua ostajan perehyrityksen toimitusjohtai Loreno Dalla Valle.
Pohjas-Karjalas Polvijärven Sotkumas ruadai yritys ostau luonnonsiendy da -gribua Savo-Karjalas, Päivänlasku-Suomes, Lapis, Oulus da Kainuuspäi. Siendy da gribua viijäh Italieh.
Tässäh gribua on nossuh vähäine enimite Oulun čural da Pohjas-Pohjanmual moizis kohtis, kus oletteli vihmua.
Luonnonsienien da -grivoin sego muarjoin ostandu zavedittih tänä vuon heinykuul.
– Valgiedu gribua tuli vähäine. Tänä sygyzyn olemmo ostanuh keldusiendy, mustutrubasiendy, pilvoidu da trattisiendy (voronkusiendy). Must’oidu da buolua on tulluh äijy.
Nedälinlopun vihmat ravendetah sienien da grivoin kazvandua
Konzu heiny-elokuul oli vihmoin vajavuttu, ongi jälgipäivien aloh vihmunuh äijän. Suomen erähis kohtis loppunedälis sen-tämän päivän aigua on vihmunuh muga äijäl, ga kai vihmumiäry vastuau nygöi kogo syvyskuun keskimiärähizii lugemii. Pyhänpiängi vikse vihmuu.
Vastebo suurien vihmoin jälles grivat voijah ruveta nouzemah suurin miärin. Kui hätken siendy-gribua kazvau, rippuu sit, täydyygo niilöile lämmiä da valgiedu. Mulloi lundu rubei panemah jo ligakuul.
Loreno Dalla Valle uskou, gu gribua tulou vie suuringi miärin.
– Ei roinne nimidä kummua, meil on aigua vie äijy nedälii iel, vähimyölleh ligakuun keskivälissäh, sanou häi.
Runsaat sateet saanevat herkkutatit nyt esiin – sadosta tulee vielä hyvä, uskoo alan yrittäjä
