Azuttu intellektu terväh tiedäy tarkembah, kui ruammo – sit meile voibi olla hyödyy

Azuttuu intellektua (AI) libo tegoälyy yhtistetäh Oulun yliopistos moizih eri tiijonaloih, kui psiholougieh, kazvatukseh da tervehyöh. Tavoittehennu on suaja tegoäly avvuttamah meidy uudeh luaduh.

Purppuransävyinen kuva missä muoviaivot ja heijastettu binäärilukuja ja salamointia.
Ristikanzan tundehis da opastumizes kerättävän datan vuoh voijah opastua azuttuu intellektua parem ellendämäh ristikanzan ruandua. Kuva: Paulus Markkula / Yle
  • Yle

Oulun yliopistos tutkitah, kui ristikanzu da tegoäly voidas ruadua parembua yhtehisty ruaduo.

Hybrid Intelligence -tutkimusprogrammas ečitäh rešieniedy sih, kui azuttu intellektu vois tulla vuitikse ristikanzan hajužuttu sen sijah, gu se korvuas ristikanzan omua ajattelendua. Avainazemas on tegoälysobivutuksien kehitändy ristikanzan tarbehien da arvoloin mugah.

Tutkimusprogramman johtajan, Oulun yliopiston professoran Sanna Järvelän mugah tutkimus yhtistäy azuttuu intellektua moizih eri tiijonaloih, kui opastumistiedoloih, psiholougieh da tervehystiedoloih. Järvelän mugah ristikanzan tundehis da opastumizes kerättävän datan vuoh voijah opastua tegoälyy parem ellendämäh ristikanzan ruandua.

– Voimmo löydiä uuttu vuorovaikutuksen tabua, konzu azuttu intellektu voibi avvuttua ristikanzua tunnistamah ezimerkikse joukkoruavon vaigiembii tilandehii.

Tegoälyy voijah hyövyndiä sežo ezimerkikse yhtehizen ruavon maltoloin opastandas tervehyönhuollon kaikenualazile joukkoloile. Opastustilandehien organizuičus voibi olla oigies elokses jygei dielo ezimerkikse kanzoinvälizien opastujien ylen heikon libo olemattoman kielenmalton täh. Sen ližäkse olettelou mostu tilandehtu, kui šokkivoimattoman hoido, kudamua ei voija ihan moizennu jällitellä tozielokses.

– Virtuali- da ližätyn tovelližuon ymbäristös voijah harjaitella eriluaduzii vuorovaikutusprocessoi da suaja työndyö sit, mih luaduh tilandehis ruatah, mis ozitutah da mis ei, sanou Järvelä.

Järvelän mugah tegoäly tuou jogapäiväzeh elokseh äijän hyövyllisty rešieniedy, ga sežo probliemua ezimerkikse opastuksen da opastumizen čural.

– Nägyy varmahgi, gu AI voibi heikendiä opastujan omii opastumizen maltoloi da buitegu muuttua laškembakse ruandua sego ajattelenduvaihieloi.

Luotandu azuttuh intellektah vuadiu riskuičendua

Tutkimus luajitah yhtesruavos hollandielazen Hybrid Intelligence Centren tegoälytutkijoin kel. Hollandielazen Delftan yliopiston abulasprofessoru Myrthe Tielman tutkiu rešienielöi ristikanzan da azutun intellektan välizen luottamuksen ližiändäh näh.

Tielmanan joukko tutkiu ezimerkikse, kui ristikanzat voidas ruadua tehokkahah tegoälyagentoinke ilmai sidä, gu heile rodies liigua ruadogruuzuu. AI-agentoi voijah ezimerkikse olla saitoin aziekaspalvelurobotat.

– Konzu ellendät, kui sistiemu ruadau da luadiu piätöksii, voit parem arvivoija, kui hyvin se maltau ruadua tietyt ruavot, sanou Tielman

Häi painottau, gu AI vedäy iččie da luadiu piätöksii jo puaksumbah ihan ristikanzan jyttyöh.

Abulasprofessoru Myrthe Tielman sanelou videos, midä tegoälyh luotandu tarkoittau:

Video: Paulus Markkula / Yle

Verekses Tiedobarometru 2024 -kyzelytutkimukses tiijustettih, gu 51 prosentua suomelazis kohtavuu luotettavah luaduh AI:h. Miäry on läs realistine, sanou Sanna Järvelä.

– Vie maksau olla varovaine da tarkazeh smiettie sidä, mih luaduh tegoälyn abuu otat jogapäiväzeh käyttöh. Azutun intellektan rešieniet vie ei olla moizet ristikanzanlähäzet, gu net voidas tulla tugemah ristikanzoi oigielois dielolois.

Tekoäly tietää kohta tarkemmin, miten toimimme – siitä voi olla meille hyötyä