PRETORIA, ETELÄ-AFRIKKA Hyväntahtoinen, nörtti, vetäytyvä. Sellaisena Terence Beney muistaa nuoren Elon Muskin.
– Aidosti hyvä tyyppi, Beney kuvaa Ylelle kotonaan Pretoriassa, Etelä-Afrikan hallinnollisessa pääkaupungissa.
Tämä juttu kertoo, millainen presidentti Donald Trumpin sisäpiiriin kiivennyt Musk oli nuorena. Musk ja Beney kasvoivat apartheid-ajan Etelä-Afrikassa. Mitä Beney ajattelee siitä, että tämä olisi vaikuttanut siihen, millainen Musk on nykyään?
Koulu, mistä molemmat valmistuivat vuonna 1988, on parin kilometrin päässä.
Beney tapasi Muskin vielä kouluvuosien jälkeen 1990-luvulla. Tuolloinkin Musk teki hyvän vaikutuksen. Viime aikoina ei niinkään.
Musk on laittanut rajusti tuulemaan Yhdysvaltain hallinnossa. Hän on myös kommentoinut tiukasti Etelä-Afrikan politiikkaa.
Teinivuodet Pretoria Boys High Schoolissa
Beney ja Musk kävivät samaa vuosikurssia Pretoria Boys High Schoolissa. Kouluaste vastaa kutakuinkin Suomen yläkoulua ja lukiota.
Koulu on etuoikeutettu ympäristö, Beney kuvaa. Hän painottaa, ettei tuntenut Muskia hyvin. Musk ei ollut kovin seurallinen.
– Jos joku väittää olleensa hänen ystävänsä koulussa, se on liioiteltua, Beney sanoo.
1980-luku oli Etelä-Afrikassa yhä apartheidin eli rotuerottelun aikaa. Järjestelmän arvostelu kuitenkin kasvoi ja yhteiskunta alkoi muuttua. Mustien oleskelu esimerkiksi kaupunkialueilla sallittiin. Osa ravintoloista ja hotelleista avasi ovensa kaikille.
Julkiset koulut eivät saaneet tuolloin olla ”monimuotoisia”, sanoo Beney. Heidän koulunsa venytti sääntöjä, ja Beney muistelee siellä olleen muutamia mustia oppilaita. He olivat esimerkiksi diplomaattien lapsia.
Beneyn mukaan osa koulun oppilaista oli hyvin liberaaleja, toiset taas ultrakonservatiivisia.
– Kasvoimme 1980-luvulla, ja kaikki puhuivat apartheidista. Se ei ollut piilossa. Me tiesimme siitä hyvin ja siitä puhuttiin koulussa, Beney kuvaa.
Beney sanoi lehtihaastattelussa pari vuotta sitten, että valkoiset lapset olivat kuitenkin eristyksissä rotuerottelun todellisuudelta. Hallitus myös levitti mustien vastaista propagandaa.
Vuosikymmen oli Etelä-Afrikassa kuohuvaa, väkivaltaista aikaa. Walter Isaacson kertoo kirjoittamassaan elämäkerrassa, että Musk, hänen veljensä Kimbal ja heidän serkkunsa todistivat väkivaltaa mennessään esimerkiksi keikoille. Musk oli poikaporukan pelottomin.
– Se oli iso juttu hänelle, että hänen päätöksensä eivät koskaan perustuisi pelkoon. Se näkyi jo silloin, kun hän oli lapsi, kertoo serkku Peter Rive kirjassa.
USAIDin kohtalo ottaa päähän
Pari ihmistä kieltäytyi ja muutama ei vastannut, kun etsimme haastateltavia tähän juttuun.
Beney pohtii tämän voivan liittyä siihen, että Musk on ainakin ollut monille eräänlainen sankari, nuori eteläafrikkalainen, joka muutti ulkomaille ja menestyi. Hän itsekin ihaili Muskia vuosia.
Jossain vaiheessa alkoi ”billionaire bashing”, megarikkaiden kyseenalaistaminen. Siitä syntyi haluttomuutta puhua, Beney pohtii.
Lisäksi ilmassa saattaa hänestä olla ”hieman paranoiaa”; ihmiset ovat huolestuneita siitä, mitä rikkaat ja vaikutusvaltaiset voivat tehdä.
Beney päätti puhua, koska hänestä tilanteesta on tullut jo melko vakava.
– Etelä-Afrikassa on vahva, konservatiivinen joukko. He pitävät Trumpista ja siitä, mitä Elon tekee. Ilmassa on paljon hyväksyntää – että he ovat hyviä tyyppejä. No eivät ole. Se täytyy kyseenalaistaa, Beney sanoo,
Beneyllä on myös erityistarve kyseenalaistukseen, sillä hän on työskennellyt paljon Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto USAIDille, jonka oksasilppuriin työntämisellä Musk on retostellut.
– Olen ollut hyvin ylpeä työstä, mitä teimme USAIDissa, hän sanoo.
Beney on Etelä-Afrikkaa enemmän huolissaan siitä, mitä tapahtuu muissa maissa Trumpin apuleikkauksien takia. Beneyn mukaan Yhdysvaltain apu on saanut HIV-epidemian kärjen taittumaan useissa maissa. Nyt vaarana on, että kehityksen suunta kääntyy.
Kylässä Piilaaksossa
Musk muutti Kanadaan pian valmistuttuaan Pretoria Boys High Schoolista. Välissä hän opiskeli muutaman kuukauden fysiikkaa ja tekniikkaa yliopistossa, kertoo Ashlee Vancen tekemä elämäkerta.
Maasta hän lähti vuonna 1989, vain 17-vuotiaana. Kanada oli Muskille välietappi matkalla Yhdysvaltoihin.
Vancen kirjan mukaan Musk on kertonut yhdeksi syyksi lähtöönsä, että hän halusi välttää armeijan. Se olisi tarkoittanut osallistumista apartheid-hallintoon, joka kaatui 1994.
Beney tapasi Muskin vielä vuonna 1996. Hänen veljensä oli Muskin veljen Kimbalin ystävä.
Beney matkusti Piilaaksoon ja asui Muskin veljesten luona viikon.
Beney pani matkalla merkille, kuinka Musk luotti itseensä ja piti puoliaan. Ja äitinsä puolta, kun tälle tuli kahnaus vuokraisännän kanssa. Se teki Beneyhin vaikutuksen.
– Tästä syystä tämä on osin niin yllättävää minulle, Beney sanoo viitaten Muskin viimeaikaisiin toimiin.
– Tuntuu kuin hänestä olisi tullut kiusaaja. Kaverista, joka puolusti ihmisiä, joita kiusattiin.
Piilaakso muokkasi Muskia, sanoo Beney
Beneyn mielestä Musk on siirtynyt yllättävästi oikealle. Hänestä nyky-Musk on Yhdysvaltain ja Piilaakson tuotosta, ei Etelä-Afrikan. Jos jokin vaikutti Muskiin Etelä-Afrikassa, se oli hänen perheensä, ei koulu eivätkä ystävät, Beney sanoo.
Hänestä tuntuu, että moni muukin on muuttunut Piilaaksossa ”oudolla tavalla”. Kuinka niin monesta liberaalista opiskelijasta on tullut trumpisti, hän pohtii.
Beney keksii yhden asian kasvuympäristössään, joka voi hieman selittää Muskia.
– Kasvoimme Etelä-Afrikassa valkoisina nuorina, jotka vastustivat hallintoa, apartheidia ja sitä, miten yhteiskunta oli rakennettu. Yksi työkaluista oli silloin absoluuttinen sananvapaus, Beney sanoo.
Pitäisi kuitenkin huolehtia siitä, ettei sananvapaudesta tule vihapuhetta, hän lisää.
