Viime aluevaaleissa valituista kansanedustajista joka viides on jättänyt paikkansa aluevaltuustossa. Joukossa on seitsemän ministeriä.
Tämä selviää Ylen hyvinvointialueilta pyytämistä tiedoista.
Suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavat hyvinvointialueet aloittivat vuonna 2023. Niiden aluevaltuustojen toimikausi alkoi jo lähes vuotta aiemmin historian ensimmäisten aluevaalien jälkeen.
Aluevaltuustoihin valittiin 107 kansanedustajaa, joista 24 on tähän mennessä eronnut luottamustehtävästään. Heistä valtaosa on hallituspuolueiden edustajia.
Eronneista yli puolet on perussuomalaisia ja kolmasosa kokoomuksen kansanedustajia.
Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Anni Jäntti arvioi, että taustalla voi olla kyse politiikan eri tasojen ristiriidoista.
Aluevaltuutetut katsovat asioita hyvinvointialueen näkökulmasta, kun kansanedustajat ja ministerit toimivat valtakunnan tasolla.
– Voi olla, että näissä tapauksissa on ajateltu, että hallituksen politiikka on erityyppistä kuin mitä aluetasolla haluttaisiin tehdä.
Hallitus on tehnyt isoja leikkauksia sosiaali- ja terveydenhoitoon, ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan säästöjä joudutaan todennäköisesti tekemään lisää.
Purra itse erosi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustosta huhtikuussa 2024.
”Aika ei kerta kaikkiaan riitä kaikkeen”
Hyvinvointialuelain mukaan luottamustoimesta voi erota ainoastaan pätevästä syystä. Siksi aluevaltuutetun pitää perustella eronpyyntönsä.
Hyvinvointialueiden mukaan kansanedustajat ovat vedonneet eronpyynnöissään aikatauluhaasteisiin ja henkilökohtaisiin syihin. Moni on kertonut eronsa syyksi suoraan sen, että he toimivat kansanedustajana tai ministerinä.
Anni Jäntti ei ole yllättynyt siitä, että niin moni kansanedustaja ja ministeri on jättänyt aluevaltuuston, sillä moni on toiminut lisäksi kunnanvaltuustossa.
– On huomattu, että aika ei kerta kaikkiaan riitä kaikkeen. Jokaisessa näistä tehtävistä vie todella paljon aikaa, että pystyy perehtymään käsiteltävänä oleviin asioihin.
Henkilökohtainen syy on yleisin peruste erolle aluevaltuustosta myös muilla kuin kansanedustajilla.
Toiseksi yleisin peruste on muutto. Toiselle hyvinvointialueelle muuttaminen johtaa siihen, ettei valtuutettu ole enää vaalikelpoinen aluevaltuustoon.
Professori: ”Työmäärä ei voi tulla enää yllätyksenä”
Aluevaltuustoista on kauden aikana eronnut yhteensä 87 valtuutettua.
Kynnys eron myöntämiseen on käytännössä matala, kertoo Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen.
Lain edellyttämä pätevä syy erolle voi liittyä esimerkiksi työtehtävien tai perhe-elämän muutoksiin, terveydentilaan tai uusin luottamustehtäviin.
Pettymys politiikkaan ei ole sen sijaan pätevä syy.
Voutilainen ei pitäisi jatkossa pätevänä syynä erolle myöskään sitä, että henkilö istuu samaan aikaan eduskunnassa, kunnanvaltuustossa ja aluevaltuustossa.
– Näiden tehtävien ajallinen yhteensovittaminen tai työmäärä eivät voi tulla enää seuraavalla vaalikaudella yllätyksenä kenellekään.
Voutilainen näkee, että pätevä syy eroamiselle edellyttää muutoksia, joita ei ollut ennakoitavissa silloin, kun henkilö on antanut suostumuksensa luottamustehtävään.
Anni Jäntti uskoo, että aluevaltuutettu on harkinnut itse, että eroamiselle on olemassa tarpeeksi painavat syyt. Hänen mielestään erojen perusteluita ei ole tarpeen lähteä penkomaan tarkemmin.
– Ehkä on kaikkien etu, jos aluevaltuutettu on haluton toimimaan siinä tehtävässä, että hänet siitä vapautetaan ja varavaltuutettu voi nousta varsinaiseksi valtuutetuksi.
Kansanedustajia lähdössä aiempaa vähemmän ehdolle
Moni nyt aluevaltuustossa istuva kansanedustaja ei aio lähteä enää ehdolle huhtikuun aluevaaleissa.
Uutissuomalaisen helmikuussa tekemän selvityksen mukaan huhtikuun aluevaaleihin olisi asettumassa ehdolle 41 kansanedustajaa. Vuoden 2022 vaaleissa ehdolla oli 111 kansanedustajaa.
Yliopistonlehtori Anni Jäntti kertoo videolla, mistä kansanedustajien romahtanut into hakea aluevaltuustoihin johtuu:
Anni Jäntin mukaan moni aluevaltuutetuista on ollut pettynyt valtuuston rooliin.
– Hyvin pitkälti aluevaltuuston päätökset ovat painottuneet siihen, minkälaisista palveluista tehdään leikkauksia. Tämä ei välttämättä ole kauhean houkutteleva rooli poliitikoille.
Kunta- ja aluevaalit pidetään samana päivänä 13. huhtikuuta.
Juttua korjattu 27.2. klo 9.20: Korjattu aluevaltuustoista kauden aikana eronneiden lukumäärä. Aiemmin jutussa väitettiin, että eronneita on 86, mutta oikea luku on 87. Luku on korjattu myös grafiikkaan.
