Lyhytvuokraus näyttää kiilanneen hotellien edelle Rovaniemellä. Visitory-matkailutilaston mukaan kaupungissa kirjattiin tammikuussa enemmän yöpymisiä rekisteröimättömässä majoituksessa kuten Airbnb:ssä kuin rekisteröidyssä majoituksessa.
Voit tarkastella yöpymisten määrän kehitystä tästä:
Tämä oli jokseenkin odotettavissa, sillä vuoden pääsesongilla joulukuussa rekisteröimätön majoitus ylsi jo liki samoihin lukemiin rekisteröidyn majoituksen kanssa. Kaupungissa vietettiin tuolloin yhteensä lähes 308 000 yötä maksullisessa majoituksessa.
– Voidaan puhua matkailumarkkinoinnin onnistumisesta, mutta kyllähän tämä täytyy kestävästi ratkaista, Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio kommentoi lukuja.
Vainion mukaan ongelmana on etenkin se, ettei kaupungissa ole riittävästi hotelleja.
– Asemakaavoja meillä on, mutta investoinnit eivät ole lähteneet tarvittavalla nopeudella vauhtiin.
Rovaniemelle on jo pitkään suunniteltu useampaa isoa hotellihanketta, joiden rakentaminen ei ole vielä alkanut. Paikalliset ovat vastustaneet esimerkiksi Ounasvaaraan rakentamista sekä keskustaan suunniteltua, korkeaa tornihollia.
Hotellit: kaikille yhteiset pelisäännöt
Kysyimme asiaan mielipidettä myös paikallisilta hotellitoimijoilta. Santa’s hotelsin toimitusjohtaja Sanna Sandgrenin mukaan on luonnollista, että yöpymisten määrän kasvu ohjautuu sinne, missä on saatavuutta. Tässä tapauksessa siis lyhytvuokraukseen.
Sandgren sanoo, että nykyisen kaltainen kilpailuasetelma on kuitenkin epäreilu, sillä kaikkia majoitusmarkkinoilla toimivia tahoja eivät koske samat pelisäännöt.
Hän muistuttaa, että hotelleja ohjaavat monet laista tulevat säädökset, toisin kuin lyhytvuokraajia. Ne ovat myös velvollisia maksamaan arvonlisäveroa ja usein myös korkeampaa kiinteistöveroa.
– Käytännössä taitaa kuitenkin olla niin, että useat asuntoja tarjoavat ”lyhytvuokraajat” ovat ammattimaista majoitusliiketoimintaa harjoittavia asuntosijoittajia tai yrityksiä, Sandgren toteaa.
Scandic Hotelsin maajohtaja Laura Tarkka on samoilla linjoilla. Hän näkee ongelmaksi myös sen, että Rovaniemellä majoitusliiketoiminta on lyhytvuokrauksen kautta levinnyt asemakaavojen ja rakennuslupien vastaisesti sellaisille alueille, joille sitä ei ole tarkoitettu.
– Haasteena on, että ammattimainen majoitustoiminta asuinkaava-alueilla heikentää alueen matkailun mainetta ja sosiaalista hyväksymistä, jos majoitustoiminta häiritsee asukkaita, Tarkka selittää.
Rovaniemellä tästä on jo kokemusta. Lyhytvuokraus ja sen asuintaloissa aiheuttamat haitat ovat olleet suuri kiistanaihe kaupungissa viime vuosina.
Kaupunki aikoo lausua lakiluonnoksesta
Sekä Sandgren että Tarkka peräänkuuluttavat sitä, että matkailun kasvun tulisi olla hallittua.
– Olisi tärkeä, että jollain taholla, ennen kaikkea kaupungilla, olisi visio siitä, mihin suuntaan matkailua ollaan kehittämässä, Sandgren sanoo.
– Meidän pitää vähän miettiä, minkälaisia asemakaavoja jatkossa tehdään, jotta saataisiin tätä haastetta ratkottua niin, että rovaniemeläiset olisivat tyytyväisiä, mutta matkailijat saisivat haluamaansa kapasiteettia, Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio sanoo.
Hänen mukaansa Rovaniemi tarvitsisi ennen kaikkea selkeää lakia, joka helpottaisi lyhytvuokrauksen valvontaa. Ympäristöministeriön uusi lakiluonnos ei hänen mielestään ole sellainen.
– Olisin toivonut selkeämpää työkalua siihen, että miten niitä (vuokra)päiviä pystyisi viranomaisnäkökulmasta vahtimaan, ja tarvittaessa myös ryhtymään toimenpiteisiin, jos sellaiseen on tarvetta, Vainio kritisoi.
Hänen mukaansa Rovaniemen kaupunki tulee lausumaan lakiluonnoksesta.
Yle pyysi tätä juttua varten haastattelua myös Visit Rovaniemeltä ja Lapland Hotelsilta, jotka kieltäytyivät haastattelusta.
