Kun Hiihtoliitto julkisti verkkosivuillaan 27. maaliskuuta järjestöön perustettavan huippu-urheilujohtajan työn hakuilmoituksen, ainakin yksi urheiluihminen huomasi omien vahvuuksiensa sopivan työn menestyksekkääseen hoitamiseen.
Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön varajohtajan paikalta viime syksynä lähtöpassit saanut Leena Paavolainen kertoi lauantaina Yle Urheilulle aikovansa laittaa hakemuksen sisään.
– Ilman muuta kiinnostava työpaikka. Työelämän jatkaminen huippu-urheilun parissa kiinnostaa. Ja varmasti minulla olisi myös ammatillisia valmiuksia tuollaiseen työhön.
Paavolainen ja huippu-urheiluyksikön johtaja Matti Heikkinen saivat lähteä komiteasta viime syksynä muutama viikko Pariisin nollasaaliin tuottaneiden olympiakisojen jälkeen. Päätöksen teki Olympiakomitean silloinen luottamusjohto puheenjohtaja Jan Vapaavuoren johdolla.
Tilannetta edelsi joidenkin urheilijoiden voimakas julkinen kritiikki Suomen olympiajoukkueen johtamistapaa kohtaan
Tuttua työtä
Huippu-urheilujohtajan tehtäviin kuuluu liiton kaikkien lajien valmennuksen operatiivinen johto sekä toimintakulttuurin ja organisaation kehittäminen uudistuvan strategian linjausten mukaisesti. Tällainen työ on Paavolaiselle hyvin tuttua entisistä työpaikoista eli Olympiakomiteasta, Paralympiakomiteasta ja Ampumaurheiluliitosta. Kahdessa jälkimmäisessä Paavolainen on työskennellyt valmennusjohtajana.
Uuden huippu-urheilujohtajan ensimmäisiä tehtäviä on korjata maastohiihtomaajoukkueen rapautumaan päässyt yhteisleirityskulttuuri. Pelimerkit ovat tänä keväänä paremmat kuin kahdella edelliskaudella, sillä olympiaharjoituskauden alkaessa Olympiakomitea tulee merkittävine tukirahoineen ja resurssiosaamisineen toimintaan avuksi.
Erittäin tuttu laji
Hiihto on Kuopiossa asuvalle, Olympiakomitea-työn jälkeen henkiseen ja fyysiseen iskukykyynsä panostaneelle Paavolaiselle monella tavalla erittäin tuttu laji.
– Kuten tiedetään, hiihto on jo olympiamenestyksen näkökulmasta huippu-urheiluyksikölle erittäin tärkeä laji. Eli tunnen oikein hyvin Hiihtoliiton väkeä, valmentajia ja urheilijoita. Henkisesti ja fyysisesti olen erittäin hyvässä vedossa, syksyn ja olympiakesän kolhuista yli päässyt Paavolainen sanoi.
Liikuntatieteiden väitöskirjansakin Paavolainen, entinen kansallisen tason kilpahiihtäjä, laati Jyväskylän yliopistossa kestävyysurheilun fysiologiasta, hiihtoa vähintään sivuten. Työskennellessään huippu-urheiluinstituutti Kihussa Paavolainen vastasi vuosia suomalaisten huippuhiihtäjien mattotesteistä Kihun laboratoriossa.
– Ei pääse kyllä kukaan sanomaan, että laji olisi vieras.
Vuonna 2018 Paavolainen haki huippu-urheiluyksikön johtajaksi Mika Kojonkosken jälkeen. Valituksi tuli silloin Mika Lehtimäki.
Lasikatto rikki?
Tohtorisnaisen valinta rikkoisi eräällä tavalla lasikaton, sillä Hiihtoliitossa ei koskaan ole toiminut naisia korkeissa valmennusoperatiivisissa tehtävissä.
– En osoittaisi sormella Hiihtoliittoa, ongelma on suomalaisessa huippu-urheilussa paljon laajempi.
Paavolainen on yhdistetyn entisen päävalmentajan Petter Kukkosen ohella toinen korkean profiilin huippu-urheiluhenkilö, joka osoittaa julkisuudessa mielenkiintoa uuteen pestiin.
Päävalmentaja Teemu Pasanen, Hiihtoliitosta väistyvä lajikoordinaattori Jarmo Riski, huippu-urheiluyksikön asiantuntija Toni Roponen, entinen päävalmentaja Reijo Jylhä ja olympiavoittaja Sami Jauhojärvi ovat kertoneet Yle Urheilulle, etteivät hae.
Johtajan valitsee toukokuussa Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Marleena Valtasola asiantuntijoita konsultoituaan.
