Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
”Suomi ja Puola saivat erityisoikeuksia Venäjän imperiumin osina. Ne saivat enemmän vapauksia kuin Baltian maat, jotka jäivät Neuvostoliittoon.”
Näin kertoo luennoitsija Venäjän yliopistojen uudella ”Venäjän valtion perusteet” -kurssivideolla. Videon osuus kuvailee Venäjän liittovaltion yhtenäisyyteen pyrkivää politiikkaa. Luennoitsija ei mainitse tämän jälkeen sanallakaan Suomen tai Puolan itsenäisyyttä.
Puutteellinen ja epämääräinen historian kuvailu on hätkähdyttävä esimerkki Venäjän uudesta pakollisesta oppiaineesta, joka otetaan käyttöön kaikissa yliopistoissa tästä kuusta alkaen.
Kyseessä ei ole tieteeseen perustuva opetus, vaan käytännössä oppiaine on Kremlin propagandaa.
Yle on tutustunut kurssin sisältöön opetussisällöiksi verhottua poliittista propagandaa julkaisevalta Znanie-sivustolta. Osa kurssin videoluennoista on julkaistu alustalla.
Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen tutkija Simo Mikkonen ei säästele sanojaan.
– Kyllä se on ihan selkeää poliittista propagandaa. Kun katsoo länsimaisesta yliopistolaitoksesta käsin, se on karseaa, hän sanoo.
Poimimme oppiaineesta väitteitä, joilla yritetään vaikuttaa opiskelijoiden maailmankuvaan.
Tässä viisi räikeää esimerkkiä kurssin sisällöstä:
Tarkoitus on pönkittää Putinin valtaa
Venäjä on aloittanut uuden Kremlille mieleiseksi muutetun historian opetuksen kaikilla kouluasteilla. Myös peruskouluissa otettiin syksyllä käyttöön uusi historian kirja.
Tutkijoiden mukaan kaiken tarkoituksena on saada Kremlin ja Putinin ajatusmaailma läpi.
– Tämä on systemaattisempaa kuin miltä se kuulostaa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes.
Moshesin mukaan Putinin täytyy uudelleenkirjoittaa historia, jotta se palvelee hänen valtaansa.
Tutkijoiden mukaan Venäjän uusi oppiaine ei pohjaa tieteeseen. Moshes painottaa, että uusi oppiaine ei myöskään tarkoita sitä, että Venäjän johto olisi luomassa nyt jonkinlaista uutta Putinismin ideologiaa.
– Totta kai Putinin persoona ja ajatusmaailma vaikuttavat, mutta Putin ei ole teoreetikko tai filosofi. Hän haluaa muokata kansaa, mutta hän ei ole ajattelija, sanoo Arkady Moshes.
Venäjän yliopistot on hiljennetty
Yle kysyi muutamista Venäjän yliopistoista, miten ne aikovat ottaa ”uuden valtio-opin” käyttöönsä.
Pietarin Eurooppalaisesta yliopiston tiedottaja kertoo Ylelle sähköpostitse, että uusi kurssi ei sisälly opinto-ohjelmaan, koska kyseessä on yksityinen yliopisto.
Valtiollisesta Moskovan kauppakorkeakoulusta (HSE) ilmoitetaan, että oppilaitos ei halua kommentoida asiaa.
– Vapaammat yliopistot kuten Moskovan kauppakorkeakoulu on tuhottu ja hiljennetty jo kauan sitten. Opettajat, jotka ovat jääneet, joko jakavat Kremlin näkemykset tai mukautuvat niihin kuten neuvostoaikana, sanoo Moshes.
”Uusi valtio-oppi” on myös keino päästä eroon liian liberaaleista opettajista, Mikkonen huomauttaa.
– Jos on yhtään kriittinen, voidaan osoittaa, että on toiminut lakien vastaisesti. Tilalle tuodaan joku sopivampi henkilö, sanoo Mikkonen.
Paluu neuvostoaikaan
Opintojaksossa on kaikkiaan 72 tuntia opetusta. Tutkijat eivät usko, että se vaikuttaisi kaikkiin opiskelijoihin.
Aikoinaan Neuvostoliitossa opiskellut Moshes vertaa nykyhetkeä omiin opiskeluvuosiinsa.
– En usko, että tämä tulee toimimaan. Se ei toiminut minun sukupolvellani eikä tule toimimaan uudella, huomattavasti vapaammalla sukupolvella, sanoo Moshes.
Hänen mukaansa ihmiset ovat tänä päivänä individualisteja, myös Venäjällä.
– Varsinkaan nuorempi sukupolvi ei osta ajatusta siitä, että ihminen olisi vain osa isoa koneistoa.
Neuvostoliitossa kukoisti huumori ja satiiri. Ne olivat keinoja vastustaa vallitsevaa järjestystä.
Moshesin mukaan on mahdollista, että myös uudesta valtio-opista tulee vitsi.
Tutkija Mikkosen mukaan maaseudun yliopistokaupungeissa uusi oppi voi silti tehota.
– Syrjäisemmillä seuduilla nuorempi väestö ei ole esimerkiksi matkustellut niin paljon kuin Moskovan ja Pietarin kansainvälisemmät nuoret. Näin he voivat olla alttiimpia Kremlin viestille, Mikkonen arvioi.
Näin videolla esitellään Venäläisen maailmankuvan peruspilarit
Mikkosen mukaan tilanne on hankala, koska ideologinen ja poliittinen kontrolli kiristyy.
Hän muistuttaa, että maailmassa on muitakin autoritaarisia valtioita, jotka harrastavat samantapaista ideologista kasvatusta. Kiina kuuluu niihin.
– Jos vertaa neuvostoaikaan, silloin marxismi-leninismin opettaminen oli pakollista ja ideologinen kasvatus oli osa korkeakouluopintoja. Tämä on askel siihen maailmaan, sanoo Mikkonen.
Videolla näytetään esimerkiksi, kuinka panssarivaunut jyrisevät Moskovan keskustan kaduilla vuonna 1991. Luennoitsijan ääni varoittaa siitä, kuinka käy, jos ottaa mallia muiden maiden hallinnoista: Neuvostoliiton hajoaminen esitetään varoittavana esimerkkinä.
”On vaarallista ottaa vihjeitä muista maista. Venäjä on erityinen integraatio-imperiumi. Maamme luonteeseen kuuluu parantaa ja kehittää alueita, joita se yhdistää”, opettaa kurssin luennoitsija.
Tutkijoita huolestuttaa erityisesti uusi sukupolvi, jota nyt aivopestään konservatiiviseen ja nationalistiseen maailmankuvaan.
– Nuoret ovat ison osan elämästään propagandakuplassa, missä toistetaan väitettä länsimaiden rappiosta ja Venäjä esitetään tulevaisuuden onnelana, sanoo Mikkonen.
Kun tarpeeksi toistaa, propaganda alkaa Mikkosen mukaan turruttaa myös kriittisen ihmisen.
