Sámi rievttit loktanedje guovddážii ikte maŋŋebárgga Helssegis, go sámit ja riikabeaiáirasat čoahkkanedje seminárii Deanu bivdoáššiin.
Riikabeaibellodagaid sáhkavuoruin loktanii oktasaš fuolla sápmelaččaid vuođđovuoigatvuođalaš rivttiid dorvvasteamis. Sáhkan lei maiddái olu dat, ahte mo Deanu guolástanárbevieru bastet sirdit boahttevaš buolvvaide, jus bivdu boatkana bivdogildosii ja njuolggadusaide.
Báhkkaseamos ášši Deanu bivddus leage dál evttohus ođđa guolástannjuolggadusas, mas cealkináigi nogai čakčamánus.
Deanu guolástannjuolggadus lea vejolaččat boahtimin riikkabeivviide vel dán jagi bealde. Dáinna meroštallet ja stivrejit luossabivddu geavatlaš ordnemiin.
Ovdamearkan Sámediggi ii dohkket evttohusa ja lea gáibidan áššis ođđa ráđđádallamiid. Sámedikki mielas evttohus loavkida sámiide vuođđolágas sihkkarastojuvvon vuoigatvuođaid.
Jurista Anne Nuorgam lea čuollan bálgá sámiid guolástanrivttiide gitta alimus duopmostuolu ráje. Su mielas lei buorre gullat bellodagaid oainnuid, muhto ságastallan sámiid rivttiin dárbbašuvvo vel eanet.
– Fuomášin, ahte mis lea oalle bargamuš dáinna, ahte mii oahpahit maid oaivvildit sápmelaččaid vuoigatvuođat. Oassi riikabeaiáirasiin hui čielgasit ádde, ahte maid dat oaivvilda ja nuppit dasto bidjet vuostálagaid opmodatsuoji ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid, dadjá Nuorgam.
Riikabeaiáirras sivaha golgadeami Deanu luossanáli geahppáneamis
Suomas Deatnogátte eatnamiin bealli gullá sápmelaččaide. Vuođđolága mielde sámiin lea riekti iežaset kultuvrii ja eatnamiid fas guoská priváhtta opmodaga suodji.
Sáhkavuoruin muhtimat oaivvildedje, ahte guolástannjuolggadusas vuođđolágalaš rievttit ja opmodaga suodji eai heive oktii. Olgešbellodaga riikkabeaiáirras Markku Eestilä mielas oamastusdillái galggašii beassat váikkuhit.
– Stáhtii gullá dihto oassi, nubbi bealli sámiide. Sápmelaččat galggašedje atnit árvvus maid sin opmodaga suoji. Lean oaidnán doppe olu ja ádden dili Deanu alde. Jus olmmoš lea oktasaš čáhceguovllu oamasteaddji, de su ii sáhte sirret iige gohčodit bartaoamasteaddjin, ferte leat árvvoštus ja gudnejahttin guktui guvlui, dadjá Eestilä.
Deanu árbevirolaš golgadeapmi lea okta mii lea čadnojuvvon eananoamastussii. Eestilä oaivvilda, ahte áiddo golgadeami dihte Deanu luossa lea geahppánan.
– Dálá golgadanvuohki lea dakkár, mas šaddet birashehttehusat. Bivdokultuvra lea nuppástuvvan fanasmohtoriid ja ođđaáigásaš firpmiid dihte, dadjá Eestilä.
Sámedikki vuosttas várreságadoalli Anni Koivisto mielas lea hui váivi, go vikkahit bidjat sámiid vuoigatvuođaid vuostálagaid eará intreassajoavkku vuoigatvuođaiguin.
– Dat fuolastuhttá sakka ja čujuha namalassii dan, ahte mii fertet vel eambbo bargat dan ovdii, ahte buohkat áddejit, ahte lea Suoma servodaga ovddasvástádus, ahte sámiid vuoigatvuođat ollašuvvet. Ja dalle go lea vejolaš bivdit Deanus, de dalle sámiin lea dasa ovdasadji, dadjá Koivisto.
Koivisto deattuhiige sáhkavuorustis, ahte eai sámit gal hálit bivdit luosa nu, ahte eai jurddaš boahttevuođa.
– Fuolla luossanális lea oktasaš. Mii leat bivdán čielggademiid das, ahte mii mearas dáhpáhuvvá, go luossa ii goarkŋo. Leat maid gáibidan, ahte ruoššaluossadillái galgá bargat juoidá. Ii oktage leat gullan min bivdagiid, dadjá Koivisto.
Bohtetgo guolástanáššiin čuovvovaš moaitagat olmmošvuoigatvuohtaorgánain?
Ságastallandilálašvuođa ledje ordnen sámiid olmmošriekteovttastus Alva ja Ruoná bellodat. Ruonáid riikabeaiáirras Jenni Pitko oaidná, ahte sámi rievttit leat olmmošvuoigatvuohtagažaldagat.
– Guolástanáššit sáhttet leat čuovvovaš fáddá, mas bohtet moaitagat olmmošvuoigatvuohtaorgánain, árvala Pitko.
Deanu guolástannjuolggadusas lea šihttojuvvon maŋemuš háve jagis 2017. Sámediggi ja Deanu guolledoalloguovlu eai leat dán jagi šat oassálastán guolástannjuolggadusa guoski ráđđádallamiidda, daningo gehčče ráđđádallaneavttuid nohkan Norgga stáhta eavttuhis luossabivddu gieldingáibádusa geažil.
Nuorgam sávašii gal, ahte riikabeivviin ášši njuolgá.
– Gal mun ferten jáhkkit Suoma riikabeivviide. Ja jus dat manná vuostá sápmelaččaid vuoigatvuođaid, de áidna vuohki lea mannat diggevuogádaga bokte, doalvut rihkusáššin dán ovddosguvlui, dadjá Anne Nuorgam.
