Suopma ja Norga álggahit skábmamánus ságastallamiid maid barget boahtte geasi Deanu luosa ja buggeluosa ektui. Ráđđádalli virgeolmmoš Tapio Hakaste eanan- ja vuovdedoalloministeriijas muitala, ahte Suoma beale virgeolbmuin ii leat vel dárkilut diehtu das, makkár plánat Norggas leat boahtte jagi ektui.
– Norga lea goit nannosit čájehan ovdamearkan riikkaidgaskasaš oktavuođain, ahte sin mielas buggeluossa lea vierisšládja ja dan leavvama hálidit ain eastit, dadjá Hakaste.
Son joatká, ahte maiddái Suopma lea seamma oaivilis, muhto Hakaste mielas ferte dárkilit árvvoštallat makkár doaimmain buggeluosa sáhttá eastit goargŋumis Detnui.
– Dan ii leat álki eastit, muhto das leat riskkat jus beassá johkii, muhto riskkat leat dan eastimisge. Deanu guolástusnjuolggadussii leat lasihuvvon mearrádusat main sáhttá guolástit dan buggeluosa eret, čilge Hakaste.
Baicce ávkin báikkálaččaide?
Deanu guolledoalluguovllu doaimmajođiheaddji Niilo I. Aikio muitala, ahte máŋggat báikegotti olbmot álget jo guorrasit dasa, ahte buggeluossa lea boahtán Detnui agibeaivái.
– Mannan giđa Norgga hearrátge mieđihedje, ahte ii dáidde leat vejolašvuohta fidnet dan bivdiminge šat eret. Ja gal mun oainnán, ahte galhan dat lea eanet vejolašvuohta, eandalit dán dilis go Deanu luossa lea ná heittot dillái šaddan, árvala Aikio.
Aikio oaidná buggeluosas joba ođđa vejolašvuođa báikkálaččaide dinet, muhto buot lea dál gitta Norggas.
– Vejolašvuođat livčče vaikko man ollu. Fitnodatdoalliide, báikkálaččaide borranguollin, muhto das lea dat muhto: dat lea Norga ja Norgga eiseválddiid mearrádusat.
Jáhkku Deanu luossabivdui ii leat vel nohkan
Hakaste ja Aikio eaba leat goittoge vel massán jáhku dasa, ahte muhtin beaivve Deanu luosa dilli livčče buoret ja doppe beasašii fas guolástit measta dego ovdalge.
– Danin leamaš dehálaš ráddjet luossabivddu ja dán láhkai eambbo luosat leat beassan johkii gođđat, dadjá Hakaste.
– In gal vel leat luohpan dan jurdagis, muhto balan gal ahte heittodit dáidá geavvat, doaivvu miel ii, jurdila Aikio.
