Geaidnofuolahus leamašan máŋgga gáfebeavddi ságastallanfáddán davimus Sámis. Borggat ja biekkat leat barggahan buohkaid maŋimus vahkuid áigge. Anára ja Ohcejoga guovllu olbmot leat vásihan, ahte geainnut leamašan earenomáš heittot ortnegis.
Yle finai Anára márkanis jearrame olbmuid oainnuid áššis.
Antti Haapakoski johtá Gápmasis Anárii bargui ja son lohká iežas ipmirdit, ahte go fáhkka muohttá olu, de eai geargga plovet juohke guovllus oktanaga.
– Ipmirdan, ahte juohke sajis ii sáhte oktanaga leahkit, muhto gal dat geaidnu leamašan maŋimus áigge báikkuid duođai váralaš ortnegis.
Son lea gidden fuomášumi dasa, ahte geainnut leat baskon plovema dihte.
– Go ravda moallana geainnu ala ja johtit unna biillain, nu jođánit dat dohppe ja geassá biilla doaresbeallái.
Ovddeš ámmátvuoddji ii leat goassege oaidnán geainnu ná heajos ortnegis
Marita Siivikko bargomátki lea Avvilis Anárii ja son lea hirpmástuvvan geainnu ortnegis. Bargomátkái lea ožžon várret measta beali eanet áiggi. Siivikko lea árat leamašan logi jagi ámmátvuoddjin, iige loga goassege oaidnán Anára ja Avvila gaskasaš geainnu nu heajos ortnegis go dál.
– Dat lei ikte dás márkanisge dego buđetbealdu, Siivikko lohká.
Su áiccuid mielde luotta ledje ploven gaskkohagaid botni rájes, muhto goittotge das ledje ollu rokkit.
– Iđđes go dássejedje, de dat hoige dan muohttaga nuppi vuodjingurggástaga beallái. Lei oalle miellagiddevaš.
Risto Sopanen orru Anáris ja váikko son ii beare ollu jođe, de rámi eai geainnut susge oaččo.
– Álgodálvve leamašan hástaleaddji siivvut. Eai váldogeainnut gal stuorra rámi oaččo. Oalle roggái ja hejot dikšojuvvon, Sopanen lohká.
Fuolaheaddjái boahtán muhtin veardde máhcahat
Pimara Väyläpalvelut -fitnodat dikšu dán áigge geainnuid Anára ja Ohcejoga guovllus. Fitnodaga doaimmajođiheaddji Marko Vasenius muitala, ahte sidjiide lea boahtán muhtin veardde máhcahat geainnuid ortnegis. Son lohká, ahte vahkkoloahpas dilli leamašan hástaleaddji.
– Mii birgiimet ollislaččat oalle bures. Dieđus álot sáhtálii lihkostuvvat buorebutge, muhto das lei hástaleaddji dálkedilli. Biegga ja muhtii maid eanet go maid einnostedje.
Vasenius lohká, ahte ovdamearkan E4-geaidnu lea alimus dikšunluohkás ja go muohttá, de rusttegat leat jođus ja geainnu plovejit.
– Geainnu geavaheaddjái sáhttá dovdot, ahte doppe eai leat rusttegat dahje lohket, ahte olles beaivvis ii leat plovejuvvon, váikko sihkkarit nu ii leat. Dalle go muohttá ollu, de bottoža geažes dat sáhttá orrut ahte geaidnu ii livččii plovejuvvon.
Pimara Väyläpalvelut -fitnodagas lea báikkálaš bargojođiheapmi, mas lea gohcin birra jándora.
– Sii de barget mearrádusaid das, ahte makkár dikšunbargguid makkárge dillái válljejit.
Lappi ealáhus-, johtolat- ja birasguovddážis fitne disdaga dárkkisteamen máhcahaga vuođul geainnuid ortnegiid ovttas geaidnofuolaheaddjiin.
– Vehá eahpesihkkarvuohta kvalitehtas lea dihto guovlluin. Sáhttá leat ahte ii leat vel hárjáneapmi Lappi geainnuid dillái ja dálkkiid molsašuddamiidda, dadjá geainnuid divššu prošeaktahoavda Markku Riipi.
Fitnodaga gohcinbálvalussii ii sáhtte dábálaš johtti sáddet máhcahaga. Máhcahaga geainnuid ortnegis sáhttá sáddet geaidnogeavaheaddji linnjái (su: Tienkäyttäjän linja). Disdaga Anára márkanis johte máŋggat plovenbiillat ja geainnus eai lean rokkit.
Rievdaduvvon 27.11.2024 12:12: lasihuvvon Lappi EJB-guovddáža prošeaktahoavda Markku Riipi kommeanta.
