Suomen luontoa kuvataan nyt tavalla, joka mahdollistaa sen tarkemman tutkimuksen – mutta siinä on riskinsä

Uusi teknologia helpottaa tutkijoiden ja viranomaisten työtä, mutta avoimeen tiedon jakamiseen liittyy myös riskejä.

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkijat Teemu Hakala ja Matias Mäki-Leppilampi siirtävät suurikokoista droonia sisätiloissa kantaen.
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkijat Teemu Hakala ja Matias Mäki-Leppilampi siirtävät vesistötutkimuksissa käytettävää droonia Espoon Otaniemessä. Kuva: Saara Hirvonen / Yle
  • Saara Hirvonen

Maanmittauslaitoksen (MML) Paikkatietokeskus on tutkinut ja kehittänyt uusia menetelmiä maaston tutkimiseen kaukokartoituksella.

Tutkimisessa käytetään laserkeilausta eli mittaustapaa, jolla kohteesta saadaan lasersäteiden avulla mittatarkkaa kolmiulotteista tietoa.

Uusi teknologia tuottaa tarkkaa dataa, mutta sen jakamiseen liittyy omat riskinsä. Tähän on kiinnitetty huomiota myös Maanmittauslaitoksella.

Tietoturva-asiat ovat olleet viime vuosina laajemminkin esillä. Esimerkiksi viime vuonna uutisoitiin ulkopuolisesta liikehdinnästä vesi- ja sähkölaitosten ympäristöissä. Tänä vuonna GPS-häiriöitä on ollut lento- ja vesiliikenteessä.

Maanmittauslaitoksen tutkijat kommentoivat GPS-häirintää
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkimusryhmäpäällikkö Martta-Kaisa Olkkonen ja vanhempi tutkija Mika Saajasto kommentoivat GPS-häirintää ja satelliittipaikannuksen uusia tutkimuksia Paikkatietokeskuksessa Espoon Otaniemessä.

Kaikkea aineistoa ei jaeta julkisesti

Maanmittauslaitoksen drooneilla tehtävä laserkeilaus mahdollistaa muun muassa metsien tutkimisen yksittäisen puun tarkkuudella. Niiden avulla seurataan muun muassa tuholaisia, kuolleita puita ja aukkohakkuita sekä tehdään maastopalojen valvontaa.

Kuvat ja keilaukset ovat pääosin julkisia lukuun ottamatta ilmailulta rajoitettuja alueita ja sotilasalueita. Aineistoa löytyy Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta.

– Kriittisen infran tekniset yksityiskohdat eivät mielestäni ole julkista tietoa, koska niiden käyttöarvo tavan käyttäjille on olematon, sanoo johtava asiantuntija Matti Rantanen Maanmittauslaitokselta.

Tarkoituksenmukaista on suojata vesihuoltojärjestelmään liittyvät tekniset dokumentit ja hallintajärjestelmät sekä rakennusten ja rakenteiden turvajärjestelyt. Sama koskee jätevesi- ja energiahuoltoa sekä tietoliikennettä.

Suojaamiseen löytyy perusteet julkisuuslaista.

Maanmittauslaitoksessa avoimuutta pidetään tärkeänä, sillä tietoa tuotetaan yhteiskunnan varoin. Julkisesti saataviin aineistoihin liittyy kuitenkin riskejä siitä, mihin niitä käytetään.

Rantasen mukaan riskit voi karkeasti yleistää kolmeen ryhmään:

– Kaikissa näissä tapauksissa järjestelmän lokiin jää eritasoisia jälkiä. Niiden perusteella väärinkäyttäjän seuranta onnistuu yleensä vain rajallisesti ja jäljittäminen vie aikaa tai osoittautuu mahdottomaksi, Rantanen toteaa.

Hän vetoaa myös kansalaisiin.

– Kun havaitaan turvallisuuskriittistä tai oman arvion mukaan liian avointa tietoa, kannattaa ottaa yhteyttä tiedon omistajaan ja ilmoittaa havainnoistaan suoraan mieluummin kuin julkistaa se lukijan kannanottona tai havaintona somessa. Turvallisuus on yhteinen asiamme.