Eanodaga gielddahoavda Marko Halla lea cealkán iežas luovus dán vahku maŋŋebárgga. Son válljejuvvui gielddahoavdda virgái mannan čavčča. Halla muitala, ahte son dovddai ahte sus eai lean doaibmaneavttuid dálá dilis.
– Dát lea buoremus čoavddus nu munnje go gildiige. Buriin mielain lean vuolgimin eret, ahte dás ii leat dađi stuorát drama, kommentere Halla luovuscealkima.
Son ii goittot hálit muitalit dađi eanet manin lea cealkán iežas luovus.
– Sivvan ii leat miige ovttaskas ášši dahje olmmoš. Buohkain lea hállu bargat rivttes áššiid rivttes guvlui.
Halla áigu vuosttamužžan iežas bearraša lusa Helssegii. Dárkilut plánat ođđa barggus eai leat vel.
Eanodaga gieldda váldostivrra ságadoalli Sari Norrgård ii lean vuordán dákkár mearrádusa.
– Ledjen ádden, ahte Halla livčče lean beroštuvvan gielddahoavdda barggus eallinfámu ja turismma ovddideaddjin.
Eanodaga gielddas leamaš váttis bisuhit gielddahoavddaid. Ovddit gielddahoavddatge Petri Härkönen ja Samuli Mikkola gearggaiba bargat virggis dušše sullii jahkebeali. Dat bidjá Norrgård smiehttat sivaid dasa.
– Galhan dás lea ferten speadjaliige vilppastit. Ođđa váldostivrra ságadoallin ledjen bidjan mihttomearrin, ahte álgit bargagoahtit ovttas ja oaččošeimmet luovuscealkimiid nohkat.
Gielddas álget dál ohcagoahtit fas ođđa gielddahoavdda, joatká Norrgård. Halla maŋimuš bargobeaivi lea ođđajagimánu 19. beaivve.
– Gielddaráđđehus čoahkkana loahppavahkus ja ferte vuos ordnet sadjásačča gielddahovdii, muitala Norrgård.
Eanodaga gieldda luovuscealkimis muitalii vuosttamužžan Lapin Kansa -aviisa.
