Šerres nástealmmi ja albma seavdnjadaga eai bastte stuorra čuoiganguovddážiin fállat. Suoma davimus gielda hálida leat maid Suoma seavdnjadamos báiki vai bastet giktalit eambo gussiid Ohcejohkii.
Seavdnjat lea okta váldoášši, man háliidit ovddidit. Dat lea čállojuvvon gieldda turismasuorggi boahttevuođaplánii.
– Gal mun dajašin, ahte mis lea erenomáš guovlu namalassii dainna, go mis lea albma seavdnjatvuohta, go jurddaša vaikko olles Lappi turistenbáikkiid, dahje juoba máilbmeviidosaččat.
Jaskatvuohta ja seavdnjat lea gávpotolbmuide extreme-vásáhus
Lappi universitehta lektor ja turismadutki Maria Hakkarainen nanne, ahte seavdnjat ja jaskatvuohta leat turismma treanddat. Dat beaggigohte jo ovdal korona. Olbmot háliidit vásihit dakkára mii ii sin árgabeaivvis gávdno, muitala Hakkarainen.
– Stuorra gávpogis ássiide dat lea extreme-vásáhus. Dan sii háliidit vásihit okto dahje smávva joavkkus.
Muhtumat dárbbašit gal doarjaga vásihit seavdnjadaga ja jaskesvuođa.
– Muhtumat háliidit gárvvis bálvalusa ja ofelačča amas vásáhus leat menddo stuoris. Jus ii leat hárjánan jaskatvuhtii ja seavdnjadii, sáhttá dárbbašit geannu ofelastit vásáhusa čađa.
Čuovganuoskkideapmi lassána máilmmis olles áigge jođánit ja máilmmis lea jo váttis gávdnat lunddolaš nástealmmi. Liigečuovga hehtte muhto dan geahpedeami sáhtášii smiehttat, dadjá Lepistö.
– Gielddageainnuin sáhtášii čuovggaid jáddadit, muhto váldogeainnuid hálddaša ealáhus-, johtolat- ja birasguovddáš ja Suomas leat muhtin geainnut, gos ii oaččo jáddadit gáhttačuovggaid.
Eai dárbbaš fievrredit turisttaid bussiiguin geahččat násttiid
Norgga bealde Ánnejogas leaba fitnodatdoallit Siren-Merete Holmgren Jankila ja Jan-Eilif Jankila váldán atnui sevdnjesvuođa iežaska doaimmas. Turisttat eai dárbbaš go tráhpa ala vázzit go besset návddašit sevdnjesvuođas. Ánnejoga gilis leat unnán šerres olgočuovggat.
– Mii eat dárbbaš olbmuid fievrredit guhkes mátkki duohkái, ja dáid báikkiide olbmot maid ieža besset moatte minuvtta vázzinmátkkiin doppe, gos sii orrot, muitala Siren-Merete Holmgren Jankila.
Su isit Jan-Eilif Jankila muitala fas, ahte leaba ožžon buori máhcahaga turisttain, geat leat galledan sudno turistabáikki. Eanaš sis leat boahtán eará guovllus Eurohpas ja Asias.
– Mun jáhkán, ahte turisttat liikojit hui ollu dán sevdnjes áiggis, mii dál lea. Dál ii vel leat albma beaivečuovga. Dušše boahtit olggos ja vásihit nástealmmi ja guovssahasaid ja birastahtti luonddu, dat geasuha máŋgasa.
Ferte gávdnat vuogi juksat olbmuid
Maiddái Ohcejohkii hálidit boahttevuođas turisttaid, geat hálidit vásihit sevdnjes báikkiid.
– Mis leat juo fitnodagat, main oktan fitnodatdoaimma vuođđun lea dát ášši. Dat lea maid fitnodagaid sávaldat, ahte dán guvlui manašeimmet vel eambo, muitala Tanja Lepistö.
Dál ferte vel gávdnat buori vuogi máidnut ja juksat olbmuid, vai sii dihtet boahtit Ohcejohkii vásihit sevdnjadaga, árvala Lepistö.
Ohcejoga turismma Master Plan manná guovvamánus gielddaráđđehusa ja váldostivrra gieđahallamii. Dan ulbmilin lea hukset ođđa vugiid ealáhusaid ja dinenvejolašvuođaid go luossaturisma geassit lea nohkan luossabivdogildosiid dihte.
