Kaarinalaisen Teemu Helmisen kotitalon nurkalta on kolmisen sataa metriä junaraiteille.
Tulevaisuudessa juna saattaa kulkea huomattavasti lähempänä, noin kolmenkymmenen metrin päässä talosta.
Uusi raide on osa länsiradan eli entisen tunnin juna -hankkeen raidelinjausta. Päätöstä rakentamisesta on odotettu kuukausia, ja se uhkaa viivästyä entisestään.
Kun Helminen osti talon, hän uskoi mahdollisen tulevan raiteen kulkevan kaukana. Tarkentuneet ratasuunnitelmat ovat vaikuttaneet hänen elämäänsä merkittävästi.
Hän on muun muassa keskeyttänyt taloon aloittamansa laajan peruskunnostuksen, koska uskoo kiinteistön arvon laskeneen.
– Raide tulee menemään tosi läheltä. Se mietityttää.
Myös moni Helmisen naapureista pohtii talonsa ja tonttinsa kohtaloa, kun junaliikenne siirtyy lähemmäs. Vaikka raidetta ei vielä ole, eikä sitä välttämättä tule, monelle on jo nyt aiheutunut harmia.
– Muuttamista on vaikea päättää, koska talon myyminen on tällä hetkellä hankalaa. Isompia suunnitelmia on vaikea tehdä, Helminen sanoo.
Rakennuspäätös puuttuu
Moni maanomistaja Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla odottaa rahaa, koska länsiradan raiteiden odotetaan halkovan heidän maitaan.
Heihin lukeutuu kaarinalainen Linda Langh. Hän suhtautuu suunnitelmiin myönteisesti, sillä suvussa on totuttu maisemien muuttumiseen.
Langhin suku on asuttanut maita 1920-luvulta asti.
Videolla hän kertoo, miten länsirata tulisi toteutuessaan kulkemaan heidän maillaan.
Korvausten odotus jatkuu niin kauan kuin sopua länsiradan rakentamisesta ei ole, sanoo Länsirata-yhtiön toimitusjohtaja Pekka Ottavainen.
– Kun päätetään, että hanke menee toteutusvaiheeseen, ja saamme ratasuunnitelmiin hyväksynnän Traficomilta, se mahdollistaa tarvittaessa maiden hankkimisen.
Radanvarsikunnat ovat neuvotelleet syksystä asti siitä, miten niille jyvitetty 400 miljoonan euron vastuu rakennustöistä jaetaan.
Neuvottelijoina ovat Espoo, Kirkkonummi, Lohja, Salo, Turku ja Vihti. Länsiradassa osakkaana myös oleva Helsinki ei osallistu ensimmäisen rakennusvaiheen kustannuksiin.
Neuvottelut vaikuttavat olevan pattitilanteessa. Julkisuudessa kuntajohtajat ovat kritisoineet kuntien maksuosuutta liian suureksi. Osassa kunnista ajatellaan, että valtion pitäisi maksaa raidehanke omasta pussistaan.
Nyt valtio on sitoutunut rakennustöihin 400 miljoonalla eurolla. Lisäksi hankkeelle toivotaan 500 miljoonan edestä ulkopuolista rahaa.
Kun kuntien sopu maksuosuuksista löytyy, pitää asia vielä hyväksyä kunkin kunnan tai kaupungin valtuustossa.
Neuvotteluilta on lupa odottaa tuloksia lähiaikoina, arvioi niiden kokoonkutsujana toiminut Lohjan kaupunkirakennejohtaja Pekka Puistosalo.
– Tavoitetilamme on, että asia olisi kussakin kunnassa päätöksentekokäsittelyssä viimeistään maaliskuussa.
Päätös saattaa Puistosalon mukaan venyä pidemmällekin. Maksuosuuksia pohditaan kuntien asukasluvun ja hankkeesta hyötymisen näkökulmista.
– Uskoisin, että päätös on erilaisten asioiden yhdistelmä. Lohjankin osalta on selvää, että jos tietty euromäärä ylitetään, vaikeuskertoimet kasvavat.
Rakennuskustannuksista irtautunutta Helsinkiä kaivataan yhä mukaan.
– Ajatellaan vaikka hankkeen potentiaalia vähentää Helsingin keskustan autoruuhkia. Olisi ollut toivottavaa, että se olisi mukana, hän sanoo.
Kuntapäättäjät nihkeinä
Vaikka kuntien nimeämät neuvottelijat pääsisivät lähiaikoina sopuun maksuosuuksista, sopu voi hyvin kaatua valtuustoissa.
Yle kysyi kaikkien radanvarsikuntien valtuutetuiden kantaa länsiradan rakentamiseen.
Vain Turussa, Lohjalla ja Vihdissä enemmistö vastanneista kertoi kannattavansa rakentamista.
Kun valtuutetuilta kysyttiin kantaa länsiradan rakentamiseen nykyisellä rahoitusmallilla, jossa kunnat jakavat 400 miljoonan osuuden, vastustus oli vielä suurempaa. Vain Turussa ja Vihdissä enemmistö vastanneista kannatti rahoitusmallia.
Kyselyä voi pitää suuntaa antavana, sillä vastausprosentti jäi osassa valtuustoja pieneksi. Esimerkiksi Espoossa jälkimmäiseen kysymykseen vastasi vain 43 prosenttia valtuutetuista.
Aikataulu uhkaa venyä
Valtuustokyselyn perusteella länsirata saattaa kohdata merkittäviä lisäviivästyksiä.
Rakennustöiden on tarkoitus alkaa vuoden 2027 aikana ja ensimmäisen rakennusvaiheen valmistua 2030-luvun alussa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan Espoo–Lohja-välin rataosuudet sekä Turku–Salo-välille osittainen kaksoisraide.
Rakennussuunnittelun pitäisi käynnistyä tänä vuonna, mutta se edellyttää maksusopimuksen hyväksymistä valtuustoissa.
Pekka Ottavaisen mukaan aikataulussa pysymisen vaatisi valtuustojen myönteisiä päätöksiä helmi–maaliskuun aikana.
Länsiradan toteutumista aikatauluista lipsuminen ei uhkaa. Neuvotteluiden venyminen ei kuitenkaan ole Ottavaisen mukaan merkityksetöntä. Mahdolliset luontoselvitykset tai Museoviraston vaatimat kaivaukset voidaan tehdä vain tiettyinä vuodenaikoina.
Rakentaminen voi siis viivästyä kuukausilla, jos selvitystöihin ei päästä ajallaan.
Asukkaan odotus jatkuu
Kaarinalaisen Teemu Helmisen mielestä länsirataa ei tarvita. Rakennuspäätös pitäisi jättää tekemättä.
Hän on saanut mielestään kiitettävästi tietoa hankkeen etenemisestä, mutta mahdollisista korvauksista ei ole kuulunut mitään.
– Ainakaan minulle ei ole kerrottu, että läheltä menemisestä saisi korvausta.
Pekka Ottavainen kertoo, että kun rakennuspäätös on tehty, Länsirata-yhtiö kontaktoi tahot, joiden kiinteistöön suunnitelmat vaikuttavat.
Maanomistajien kanssa pyritään ensin hieromaan vapaaehtoisesti kauppaa.
Jos sopimusta ei synny, voidaan maita hankkia lunastusmenettelyn kautta. Silloin maan arvo arvioidaan yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa.
