Niillásaš Ovllá Heaikka Heikii, Heikki Niittyvuopioi lea dego dálkkas, go beassá deaivat eará eallilan olbmuid. Son lea áŋgirit johtán SámiSoster-searvvi ordnen deaivvademiin Gáregasnjárggas ja lei maŋŋebárgga boahtán Ohcejoga gieldda ja Sámi oahpahusguovddáža sámegiel ohppiid ordnen giellakafeai.
– Mun muhtumin lean láven borrat dan B12-tableahta, mii buorida muittu. Go olbmuiguin deaivvada, de lea nugo borašii B12-vitamiinna, oaivvilda son.
SámiSoster -searvi lea ovdal ordnen eallilan olbmuide deaivvademiid miehtá Sámi Birgen ruovttus -fidnu olis. Dál searvi gártá ruhtavátnivuođa dihte gáržžidit doaimmas. Searvvi ruhtadeami leat geahpedan badjel 100 000 euroin, go STEA nappo Sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi searvvi veahkkeguovddážis čuhppe 80 miljon euro.
Danin Birgen ruovttus -fidnu doaibma ja deaivvadeamit eai joatkašuva šat Ohcejoga gielddas obanassiige, go fidnu áidna Ohcejoga bargi bargosoahpamuš nogai ođđajagimánus. Searvi ii bastán joatkit buohkanassii golmma mearreáigásaš bargi bargosoahpamušaid.
Ohcejoga bargi lassin SámiSoster ii bastán joatkit Eanodaga nuppi bargi bargosoahpamuša ja hálddahusa bealde masset ovtta bargi giđa áigge. Dat čuohcá garrasit sin doibmii, muitala searvvi doaimmajođiheaddji Ristenrávdná Magga.
– Doppe lea leamašan ovdamearkka dihte gažaldat, ahte manne galgá leat juohke gielddas bargi. Muhto vuodjit ovddos maŋos, bargoáigihan manná dasa ja olbmuide báhcá uhcan áigi.
SámiSoster dorvvasta gielddaide ja buresbirgenguvlui
SámiSoster bargit leat oktasaš deaivvademiid lassin fitnan maid olbmuid luhte, geat eai beasa johtit. Dán doaimma maid gártet geahpedit.
– Eandalitge, jus muittohuvvon olbmo dikšu akto de muhtumin lea somá, ahte dohko soames boahtá ja oažžu juobe veahá friija. Dat mearrádusat leat dakkárat, mat duođalaččat váikkuhit olbmuid árgabeaivái.
Searvi lea olles čavčča bargan dan ovdii, ahte ruhtadeapmi lihkostuvašii. Dán muttus ráđđádallan ain joatkašuvvá Anára ja Eanodaga gielddaiguin sihke Lappi buresveadjinguovlluin. Soađegilis dilli lea buorre, go doppe lea priváhta fitnodat mielde ruhtadeamin SámiSostera doaimma Vuohčus. Ohcejoga gielda fas almmuhii dalán, ahte sis ii leat vejolašvuohta leat miede ruhtadeamin, baicca ordnejit doaimma ieža.
Ráđđádallamiid bokte vigget oažžut lasseruhtadeami dahje eará doarjunvugiid, dego fállat saji SámiSostera doaimma várás.
– Doaibmabáikkiid láiggut leat divrasat. Dieidda ferteše boahttevuođas boahtit gielddat mielde, go STEA ruđat eai reahkká nu guhkás, lohká Magga.
Gielda lea bálkkáhan bargi boarrásiid barggu váras
Ohcejoga gielddas áigot ieža joatkit sullasaš doaimma ordnema, go deaivvadeamit leamašan bivnnuhat ja dehálaččat báikkálaččaide. Gielda lea bálkkáhan iežas bargi fásta virgái nu, ahte bargi bargá sihke árrabajásgeassimis ja boarrásiid barggu.
– Dat ii leat goittotge doarvái, ja danne mii leat ohcamin ruhtadeami vai bastit viidát vástidit boarrásiid dárbbuide, muitala gielddahoavda Päivi Kontio.
SámiSoster bargi fitná ain dás duohkoge Ohcejoga gieldda bealde olbmuid deaivamin, muhto galledeamit eai leat šat nu jeavddalaččat go dán rádjai leamašan.
Gáregasnjárgga gilisearvvi ságadoalli, 92-jahkásaš Sofe Hánsa, Hans Niittyvuopio mielas lei váidalahtti, go SámiSostera doaibma ii joatkašuva šat gilis seammaláhkai go ovdal. Son lea ieš maid váldán oktavuođa kulturministeriijai ja Anár gildii dan beales, ahte boarrásiid doaibma joatkašuvašii.
– Min gieldda šeffii mun luohtán nugo Ipmil maŋŋá nubbin, ahte dat dien ášši dikšu, ahte mii fidnet dan ruđa, dadjá Sofe Hánsa.
Niillasaš Ovllá Heaikka Heaika oaidná maid dehálažžan, ahte doaibma eallilan olbmuide joatkašuvvá. Son jáhkká, ahte ášši goittot ordnašuvvá iežas servoša siste.
– Mishan lea hui nana servodatdoaibma dáppe. Mii galggašeimmet ieža máhttit doaibmat, eat mii vuollán, dadjá Heikki Niittyvuopio.
Guktot Sofe Hánsa ja Niillasaš Ovllá Heaikka Heaika oaivvildeaba, ahte dakkár deaivvadeamit virkkosmahttet vuorrásut olbmo miela ja muittu, ja dainna lágiin dat ovddida ruovttus birgema.
SámiSostera bargis leamašan maid buorre vejolašvuohta gulaskuddat olbmuin, mo sis manná ja fuomašit, jus olmmoš dárbbašage eambo veahki.
Sofe Hánsa lea maid vuohttán, ahte deaivvadeamit leat buktán olbmuid eambo oktii. Deaivvademiin leamašan buohkanassii máŋga čuođi galledeami. Juohke deaivvadeapmái leat searván unnemustá nuppelohkái olbmo.
– Dáppe leat olbmot nu sierranaddan, orru eai hálit oba háleštitge nuppiiguin. Muhto dát dat čohkke, lea SámiSostera boađus ahte dáppe leat ná ollu boahtán deike.
