Kajaanilainen Teemu Ikonen etsi vuosia naista, kunnes luovutti – Kainuussa suku­puolten välillä on epäsuhta

Kainuussa nuorten naisten ja miesten välinen epätasapaino on maan suurin: nuoria miehiä on paljon enemmän. Siitä kärsivät maakunta ja yksittäiset ihmiset.

Teemu Ikonen seisoo urheiluvaatteissa kuntoportaissa ja katsoo kameraan taustallaan tumma, sula joki ja metsää.
Teemu Ikonen sanoo, että myös ympäristön paineet tuovat haasteen kumppanin etsintään: pienessä kaupungissa ihmiset usein tuntevat toisensa. Tämä voi aiheuttaa juoruilua, Ikonen sanoo. Kuva: Jarmo Nuotio / Yle
  • Emilia Pakkala
  • Jarmo Nuotio

Teemu Ikoselle, 36, seuran etsiminen Kainuusta on haastavaa, eikä hän ole ainoa: ikäluokan miehiä on maakunnassa paljon enemmän kuin naisia.

– Minne tahansa menee, miehiä on aina enemmän, Ikonen toteaa.

Hän turhautui tilanteeseen ja deittailuun eikä ole siksi viimeisen vuoden aikana enää etsinyt aktiivisesti seuraa.

Ikonen on etsinyt kumppania useiden vuosien ajan. Takana on pari lyhyttä suhdetta mutta pidempiä ei. Toivo kumppanista elää kuitenkin yhä.

– Kun ikää tulee, tuntuu, että mahdollisuudet käyvät vähiin. On tämä ahdistustakin aiheuttanut ja olen siitä yrittänyt selvitä. Ja selvinnytkin.

Kumppanin etsimisen sijasta Ikonen haluaa nyt kehittää itseään. Liikunta on tullut vahvasti mukaan arkeen:

Vapaa-ajan Teemu Ikonen haluaa käyttää järkevästi. Nyt häntä inspiroi liikunta. Siksi kuvasimme hänet kuntoportailla. Video: Jarmo Nuotio / Yle

Ikonen kokee, että samassa elämäntilanteessa olevia naisia on vähän. Hänen arkensa pyörii työn ja harrastusten ympärillä, jolloin mahdollisuudet törmätä uusiin ihmisiin ovat pienet. Kumppania hän on etsinyt myös deittisovelluksista. Ne tarjoavat vaihtoehtoja erityisesti naapurimaakunnista, läheltä ei niinkään.

Muualla asuvan kumppanin deittailu voi johtaa valintaan: oma asuinpaikkakunta ja työ tai kumppanin perässä muutto.

– Tähän ikään mennessä monet ovat jo juurtuneet ja suhteen eteneminen on hankalampaa. Jos kiinnostuu jostain ihmisestä, pitää alkaa miettiä asuinpaikkaa ja työpaikkaa. Se haaste on konkretisoitunut.

Ikonen on kuntavaaleissa Keskustan ehdokkaana Kajaanissa.

Jutussa kerromme, mitkä tekijät ovat johtaneet Kainuun vinoutuneeseen sukupuolirakenteeseen ja miten tilannetta ratkotaan.

Teemu Ikonen venyttelee ennen porrastreenin alkua Kajaanissa.
Moni Teemu Ikosen kaveri on löytänyt kumppanin Kainuusta. Se valaa toivoa myös häneen. Kuva: Jarmo Nuotio / Yle

Vinoutunut sukupuolirakenne vaikuttaa lähes kaikkeen

Kainuun jokaisessa kunnassa nuoria miehiä on paljon enemmän kuin naisia. Ero on suurin koko Suomessa.

Maakunta on tehnyt paljon töitä tilanteen kääntämiseksi: suuntaa on yritetty muuttaa muun muassa tavoitteilla ja hankkeilla. Luvut kuitenkin puhuvat puolestaan: sukupuolierot ovat isoja.

Esimerkiksi Kuhmossa 20–30-vuotiaita miehiä oli Tilastokeskuksen väestörakenteen ennakkotietojen mukaan tämän vuoden tammikuussa 251 ja naisia 150.

Näin kuhmolaiset nuoret miehet ajattelevat siitä, että nuoria naisia on paljon vähemmän:

Jarkko Korhonen kertoo, ettei nuorten naisten vähyys vaikuta arkeen. Silti välillä olo on yksinäinen. Video: Jarmo Nuotio / Yle

Kainuun talouskasvu on ollut viime vuosina maan suurinta. Työpaikat ovat kuitenkin enimmäkseen miesvaltaisilla, teollisuuteen keskittyvillä aloilla. Työmahdollisuuksia nuorille kouluttautuneille naisille ei ole samalla tavalla. Erityisesti naisia houkuttelevia opiskelumahdollisuuksiakin puuttuu.

Vinoutunut sukupuolirakenne on aluekehityksen pullonkaula. Se vaikuttaa lähes kaikkeen: maakunnan vetovoimaan, elinkeinorakenteeseen, syntyvyyteen ja parinmuodostukseen.

Tavoite on, että jatkossa työ- ja opiskeluikäisiä naisia olisi maakunnassa yhtä paljon.

Tilanteen korjaamiseen on kiinnitetty huomiota erityisesti tällä vuosikymmenellä, sanoo Kainuun liiton maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen.

Ongelmaan puututtiin Naisnäkökulmaa Kainuuseen -hankkeessa, jossa annettiin esimerkiksi ratkaisusuosituksia vinoutuneen sukupuolirakenteen parantamiseksi. Ero naisten ja miesten määrässä on kuitenkin pysynyt isona.

Kuinka hyödyllisiä tällaiset hankkeet sitten ovat?

Pirkkalaisen mukaan hankkeet auttavat tavoitteiden asettamisessa. Lisäksi keskustelukulttuurista on tullut avoimempaa niin yksittäisten ihmisten kuin myös yritysten kanssa.

– Mutta miten löydetään sellaisia toimenpiteitä, joihin kuntatasolla voidaan puuttua ja saada tuloksia? Se on monimutkaista. Kyse on kuitenkin ihmisten omista ratkaisuista, Pirkkalainen sanoo.

 Riikka Pirkkalainen henkilökuvassa. Katsoo kameraan.
– Tämä on ilmiö, jonka korjaaminen vie valtavan kauan aikaa. Sen takia pitkäjänteinen sitoutuminen on tärkeää, Kainuun liiton maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen sanoo. Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / Yle

Kainuuseen on viitattu myös perinteisenä patriarkaalisena kulttuurina ja ilmapiirinä. Tämä kävi ilmi Naisnäkökulmaa Kainuuseen -hankkeessa, kertoo väestöennusteitä tekevän MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen.

– Perinteiset arvot ja muotit voivat olla ahtaita, eikä se välttämättä ole houkutteleva ympäristö nuorille naisille, sanoo Antikainen.

1990-luvulla alkoi yliopistopaikkakuntien imu. Väestöennusteita tekevän MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen arvelee, että sukupuolten eriytyminen Kainuussa alkoi tuosta. Ero miesten ja naisten määrässä on vahvistunut 2000-luvulla.

Suomessa naisten osuus on usein korkeampi isoilla korkeakoulupaikkakunnilla. Esimerkiksi Helsingin tilanne on Kainuuseen verrattuna täysin päinvastainen: siellä 20-30-vuotiaita nuoria naisia noin 8 600 enemmän kuin miehiä (Tilastokeskuksen väestörakenteen ennakkotiedot, tammikuu 2025).

– Mitä syrjemmälle mennään, sitä vinoutuneemmaksi rakenne muuttuu, Antikainen toteaa.

Väestöennuste ei lupaa hyvää – tilanne voi silti muuttua

Tilastokeskuksen maakunnallisen väestöennusteen mukaan Kainuun tilanteeseen ei ole tulossa järisyttävää muutosta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei tilanne voisi korjaantua.

Antikainen näkee tilanteen kohentumisen mahdollisena, mikäli Kainuuseen avautuu enemmän työmahdollisuuksia korkeakoulutetuille naisille. Lisäksi etätyömahdollisuuksien pitäisi lisääntyä ja miesvaltaisille aloille tulla lisää naisia. Nuorille pitää antaa myös ”positiivisia kipinöitä” maakunnan mahdollisuuksista.

– Se on hyvä, että nuoret hakevat osaamista ja elämänviisautta muualta. Niille, jotka haluavat palata, pitää olla tie ja mahdollisuudet auki, sanoo Antikainen.

Kainuun liiton maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen sanoo, että Kainuu on ollut muuttovoittoinen viimeisen neljän vuoden aikana. Osittain siksi, että se on kiinnostanut maahanmuuttajia. Kun maahanmuuttajaperheet asettuvat maakuntaan koko perheen voimin, Pirkkalaisen mukaan tilanne korjaantuu pala palalta.

– Kyllä tässä pystytään saavuttamaan ratkaisuja nopeastikin. Toivotaan, että kehitystä pystytään voimistamaan ja ollaan luottavaisia, että tässä myös onnistutaan, Pirkkalainen toteaa.

Teemu Ikonen toivoo Kainuulle imagon kiillotusta. Hänen mielestään etenkin etelässä Kainuusta on ”negatiivinen klangi”.

– Kyllä täällä ihan hyvin menee, vaikka mitä puhutaan.

Juttua korjattu 10.3.2025: Korjattu nuorten naisten ja miesten määrä Suomen maakunnissa -grafiikkaa. Grafiikkaan korjattu Etelä-Pohjanmaan ja Lapin prosenttiluvut.

Juttua muutettu 11.3.2025 lisätty tieto Teemu Ikosen kuntavaaliehdokkuudesta.

Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?

Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta. Tietoja käsitellään vain journalistisessa tarkoituksessa.