DCA-sopimuksen hyväksymistä ja siihen liittyviä lakeja koskeva hallituksen esitys etenee eduskuntaan. Valtioneuvosto päätti asiasta tänään torstaina.
Suomi on jo allekirjoittanut Suomen ja Yhdysvaltain välisen sopimuksen, mutta sen virallinen hyväksyntä vaatii käsittelyn eduskunnassa.
Sopimuksella Suomi avaa 15 sotilaskohdettaan yhdysvaltalaisten joukkojen mahdolliseen käyttöön. Sotilasalueille tulee myös tiloja, joihin on pääsy vain Yhdysvalloilla.
Tiloja ja alueita voidaan käyttää myös muun muassa yhdysvaltalaisen puolustuskaluston sijoittamiseen Suomeen.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan käytännön toimien suunnittelu alkaa heti, kun lait hyväksytään eduskunnassa.
– Eli miten USA:n joukot tulevat eri tilanteissa puolustamaan Suomea ja miten materiaalia jo ennakkovarastoidaan sekä miten käytännössä varaudutaan kaikkiin eri uhkatilanteisiin, Häkkänen kertoo.
Häkkäsen mukaan esimerkiksi ennakkovarastoinnin aloittamisesta on jo keskusteltu Yhdysvaltain kanssa.
Käytännössä esimerkiksi yhdysvaltalaisia joukkoja harjoittelee jo nyt Suomessa, mutta sopimus tekee läsnäolosta, kulkemisesta ja toiminnasta mutkattomampaa.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu toteaa DCA-sopimuksen sementoivan Suomen ja Yhdysvaltain liittolaissuhteen, joka syntyi Nato-jäsenyytemme myötä.
Sopimus luo puitteet Yhdysvaltain toiminnalle ja pysyväisluontoisemmalle läsnäololle. Keskeistä on mitä sopimuskumppanit haluavat.
– Yhdysvaltain läsnäolo voi tulevaisuudessa kasvaa vahvemmaksi, jopa pysyväisluonteisemmaksi. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole suunta, johon Yhdysvallat aikoo Eurooppa-politiikkaansa viedä, Pesu huomauttaa.
Hän näkee todennäköisempänä, että yhdysvaltalaissotilaita on Suomessa aina välillä ja he palaavat harjoitusten jälkeen joko Yhdysvaltoihin tai siirtyvät muualle Eurooppaan.
Pesun mukaan sopimuksen sinetöinnin myötä myös harjoittelutoiminta tiivistyy.
Isoin muutos liittyy puolustusmateriaaleihin. Sopimuksen myötä puolustusmateriaaleja voidaan sijoittaa ennakkoon, Pesun sanojen mukaan ”pahan päivän varalle”.
– Suurin muutos on varmasti se, että Yhdysvallat alkaa verrattain lyhyellä aikavälillä varastoida puolustusmateriaalia Suomeen. Se on maiden yhteistyön jouhevoittamisen kannalta tärkeää.
Vasemmisto ei lupaa varauksetta tukea
DCA-lakien läpimeno vaatii eduskunnassa tukea oppositiosta. Ulkopoliittisen instituutin Pesu katsoo, että sopimuksen käsittelystä tulee kiinnostava, myös Nato-poliittiinen ilmapuntari.
– Luotan, että tälle on vahva tuki. Se paljonko tulee soraääniä on kuitenkin kiinnostavaa. Nato-jäsenyyden suhteen niitä oli hyvin vähän, mutta nythän meillä on verrattain uusi eduskunta.
Huhtikuussa oikeuskansleri Tuomas Pöysti katsoi tarpeelliseksi, että hallituksen esitystä täydennetään. Oikeuskansleri kiinnitti huomioita muun muassa siihen, että esityksestä pitäisi käydä paremmin ilmi ne velvoitteet, joihin Suomi sitoutuu. Oikeuskanslerin mukaan esityksessä oli monta kohtaa jotka olivat jännitteisessä suhteessa Suomen perustuslain kanssa.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo ei suoriltaan takaa tukea DCA-sopimukselle.
Sopimusteksti on selvillä, mutta se miten sitä Suomessa tulkitaan, ratkaisee Saramon mukaan puolueen linjan.
– Esimerkiksi voivatko Yhdysvallat laajentaa alueita, jotka ovat niiden yksinomaisessa käytössä ilman, että se päätetään eduskunnassa. Ja onko kyse pienistä, tavanomaisista asevarastoista vai laajemmista alueista Suomen maaperällä, joihin meillä ei ole mitään näkymää. Kaikki tällaiset asiat tulevat eteen mietintökäsittelyssä, Saramo sanoo.
Oikeuskansleri katsoi lausunnossaan myös, että esimerkiksi rikosoikeudellisen tuomiovallan siirto Yhdysvalloille jättää avoimia kysymyksiä, joihin hallituksen pitäisi esityksessään vastata.
Ensisijainen tuomiovalta omiin joukkoihin ja siviilihenkilöstön jäseniin on Yhdysvalloilla. Mikäli yhdysvaltalainen sotilas syyllistyy Suomessa rikokseen, hänet tuomitaan Yhdysvaltain tuomioistuimessa.
Puolustuministeri Häkkäsen mukaan lakiesityksessä asiasta on tehty kompromissiratkaisu, johon perustuslakivaliokunta tulee vielä ottamaan kantaa. Häkkänen painottaa, että linja on sama kuin useimmissa muissa Yhdyvaltain sopimuksissa.
Yhdysvalloilla on vastaavia DCA-sopimuksia yli 20 valtion kanssa.
Saramon mukaan vasemmistoliitolle keskeinen oikeudellinen vastuu on vasemmistoliitolle yksi keskeinen kysymys.
– Jokaisen suomalaisen pitää olla varma siitä, että jos joutuu täällä rikoksen kohteeksi, hän saa oikeutta eikä joudu hakemaan sitä Yhdysvalloista. Se miten tätä Suomessa sovelletaan, on olennaista ennen kuin voimme sanoa sopimukselle kyllä, Saramo sanoo.
Suomi voisi kuitenkin peruttaa tuomiovallasta luopumisen, kun tapauksella on ”erityistä merkitystä Suomen kannalta”. Suomi päättäisi peruutuksesta itse, ja hallituksen esityksen mukaan asiasta päättäsi valtakunnansyyttäjä.
Ulkopoliittisen instituutin Pesu toteaa, että Yhdysvalloilla on ollut joukkoja Euroopassa jo vuosikymmeniä.
– Kuitenkin edelleen lähes kaikki näistä maista haluavat pitää joukot omalla maaperällään. Haasteet, mitä on ollut, eivät siis ole olleet niin isoja, että kukaan kyseenalaistaisi sitä poliittista suhdetta tai sotilaallisen toiminnan järkevyyttä, Pesu arvioi.
Puolustusministeri Häkkänen toivoo, että eduskunta saisi DCA-sopimukseen liittyvät lait käsiteltyä jo lähiviikkojen aikana.
– Asia pitäisi saada valmiiksi ennen kesätaukoa, jotta pääsisimme USA:n puolustushallinnon kanssa viemään tämän toimeenpanoa eteenpäin jo kesällä.
