Jahki dassái ođđasiin muitaledje eatnis ja bártnážis, geat leigga čuoigga vánddardeamen Bállásduoddaris ja jávkan dohko. Sutno ohcama čuovui maid 29-jahkásaš roavvenjárgalaš Axel Aumo.
– Soai leigga bargamin juoidá maid ráhkisteigga ja gárttaiga dakkár lihkohisvuhtii. Gal das nohke sánit, go loahppaboađus čielggai, dadjá Aumo dál, go bárttis lea gollan jahki.
Maŋŋá tragihkalaš lihkohisvuođa Aumo mearridii searvat Eaktodáhtolaš gádjunbálvalussii (Vapepa), mii lei mielde maid Bállása ohcamiin. Lappi Vapepai leat Aumo lassin searvan lagabuid 250 ođđa lahtu. Sis máŋgasat leat nuorat, geat johtet olu mehciin.
Aumo láve iežas astoáiggis vánddardit, meahcástit, murjet ja friija čierastallat. Son lei jo árat dovdan hálu veahkehit, muhto dat mii dáhpáhuvai Bállásis nannii dan dovddu.
Muohtauđđasis gádjun lea váralaš maid ámmátlaččaide
Muohtauđasdilis maid gádjundoaimma jođiheapmi lea hástaleaddji. Uđđasa sisa gártan olbmo vejolašvuohta ceavzit hedjona johtilit iige báikki ala beasa johtilit biillain.
Suoma čáskadeddjiid ja gádjundoaimma bargiid searvi Palopäällystöliitto álggahii Bállása bártti maŋŋá Lumi-fidnu, mii galgá álkkidahttit gádjunoperašuvnnaid jođiheami muohtauđđasiin. Fidnu ulbmilin lea maid lasihit gádjunbargiid dorvvolašvuođa.
Buot váralamos duoddariin leat dahkan digitálalaš koarttaid eiseválddiide. Dain leat rávvagat iešguđege báikái.
– Merket sierra ivnniiguin guovlluid, gos uđas sáhttá vuolgit ja guovllu, gosa uđas sáhttá čoagganit. Koarttaide merket maid, gokko ávžžuhat lahkonit uđasguovlluid, muitala fidnu jođiheaddji Joonas Kortelainen.
Kortelainen bargá maid Lappi gádjunlágádusas bajitčáskadeaddjin ja muohtauđasskuvlejeaddjiin.
Koarttaid lassin leat válmmaštallamin doaibmanmálliid muohtauđasbargguid jođiheami ja riskkaid hálddašeami váras.
Vearrámus dilis gádjunbargi sáhttá mannat boastto sajis, mii dagaha ođđa uđđasa ja gádjunbargi sáhttá šaddat heakkaváralaš dillái.
Obalohkáige muohtauđasoperašuvnnaid jođiheamis ii máŋgasis leat vásáhus, go dušše okta Lappi gádjunlágádusa bargguin duháhis laktása muohtauđđasii.
Muohtauđđasiid mearri lea goittotge lassánan, go olbmot leat álgán eambo vázzit muohtagápmagiiguin ja friija čierastit. Ovdamearkka dihte Ylläs guovllus ledje diibmá 20–30 muohtauđđasa, main eanaš oassi lei vuolgán olbmo dihte.
Muohtauđasbiippár doaibmá buot buoremusat gájodettiin
Buot álkkimus lea ohcat dalle, jus uđđasa sisa gártan olbmos lea muohtauđasbiippár. Biippár sádde signála, man vuođul gádjunbargiide lea álkit gávdnat muohttaga vuollái báhcán olbmo.
Jus biippár ii leat, de sáhttet iskat ohcat Recco-rusttegiin biktasiid, main leat Recco-šleđggonat, muitala Kortelainen. Vearrámus dilis geavahit nu gohčoduvvon sondisoppiid, maiguin isket muohttaga čađa jus soabbi deaivvašii muohttaga vuollái báhcán olbmui.
– Maiddái muohtauđđasiid váras skuvlejuvvon beana ja ohcci lea erenomáš buorre, lohká Joonas Kortelainen.
Axel Aumo lea beroštuvvan namalassii muohtauđasohcamiin ja joatká dál ámmátdási muohtadorvvolašvuođakursii. Son skuvle iežas beatnagiid maid gádjunbargguide.
Nubbi su beatnagiiguin beassá jo eiseválddiid čađahan iskosii, man maŋŋá beana beassá oassálastit gádjunbargguide. Aumos leat goit plánat vel guhkkelii.
– Go dálvešlájat leat mu lahka, de sávan ahte sáhtášii beatnagiid stivret muohtauđasgádjumii.
