Sámi oahpahusguovddáža gievkkanis sáhttá haksit ija badjel basson bohccobierggu. Stuđeanttat čužžot ráiddus boradansáles vai ožžot njálgga fáhkkáskearru. Dát ii leat trendaborramuš, baicce Sámi árbebiebmu.
– Fállat bohccobierggu unnimusat oktii guovtti vahkus, skuvlla gievkkana eamit Anne Tervaniemi muitala.
Skuvlla boradanbáikkis lea sáhttán válljet borrat nu gohčoduvvon sámi šaddoborramuša juo jagi 2010 rájes. Das ovttastahttet šattuid, bohccobierggu ja guoli.
Stuđeanta Tiina Törmänen lea duhtavaš go beassá borrat lahka buvttaduvvon bierggu, iige dárbbaš borrat beaktilit buvttaduvvon rukses bierggu. Seamma láhkai jurddaša maid stuđeanta Niila-Juhán Valkeapää.
– Háliidan borrat borramuša, mii boahtá njuolga luonddus.
Norgga biebmoluosa eai fála mange hámis
Boradansálii háhket biebmoávdnasiid vuosttažin báikkálaš buvttadeaddjiin ja maid stuđeanttain, geat gazzet oahpu luonddu- ja birassuorggis. Dáinna válljemiin hálidit geahpedit birasnoađi ja doarjut báikkálaš guolásteaddjiid. Doppe fállet báikkálaš guoli: dápmoga, čuovžža, vusko ja hávgga nu olu go vejolaš. Dasa lassin fállet maid suopmelaš guoli.
– Sámi oahpahusguovddážis eat fála Norgga biebmoluosa mange láhkai. Suopmelaš girjeluosa fállet, datge lea biebmoguolli, muhto Suomas šaddaduvvon goit, dadjá Tervaniemi.
Sámešaddoborramušas leat ollu biebmoávdnasat
Bohccobiergu lea eambbo ekologalaš go gusabiergu. Báikkálaš guolli ja bohccobiergu leat geasuheaddji molssaeaktu sidjiide, geat dábálaččat borret šaddoborramušaid ekologalaš sivaid dihtii.
– Sámi šaddoborramuš lea buoremus dearvvašvuhtii. Mu gorut ii fidne šaddoborramušas nu bures ruovddi ja lean vásihan čoavjeváttuid máŋgga eará bierggus. Bohccos lea olu proteiidna ja dárbbašan juste dan, muitala stuđeanta Maria Aikio.
Maiddái stuđeanta Jerri Timonen deattuha sámi šaddoborramušaid dearvvašlašvuođa ja báikkálašvuođa.
– Mun liikon dasa, ahte buot borramuš leat lahka buvttaduvvon. Guolli, maid ieš maid bivddán, lea hui mávssolaš.
Sámi oahpahusguovddáža gievkkanis gohčodit dán biebmomolssaeavttu sámešaddoborramuššan, danne go dat govvida guovllu báikkálaš borranvieruid.
Borramušvuogi, mas ovttastahttet šaddoborramuša, bohccobiergu ja guoli, sáhtášii buohtastahttit nu gohčoduvvon planetáralaš biebmovuohkái. Das eallibuktagiid borret unnán ja mihttomearrin lea bistevaš ja dearvvašlaš boradeapmi.
