Jyväskyläläisen Spinnovan syöksykierre on ollut raju.
Yhtiö valmistaa sellusta tekstiileihin sopivaa puukuitua, ja se listautui pörssiin kesällä 2021. Osakkeen hinta yli kaksikertaistui heti liki 17 euroon.
Spinnovan arvo oli samana syksynä korkeimmillaan noin 900 miljoonaa euroa.
Vuonna 2022 Spinnova rakensi yhdessä brasilialaisen Suzanon kanssa Woodspin-tehtaan Jyväskylään. Suzano on maailman suurin selluntuottaja.
Woodspin on yhteisyritys Suzanon kanssa. Spinnova omistaa yrityksestä puolet ja Suzano toiset puolet.
Keskiviikkona Spinnova ilmoitti, että tehdasta uhkaa lakkauttaminen. Samalla yhtiö ilmoitti, että Woodspin aloittaa 33:a työntekijää koskevat muutosneuvottelut.
Yhteistyö brasilialaisen sellujätin kanssa kariutui helmikuussa, ja uudet tehdassuunnitelmat kaatuivat. Osakkeen hinta on romahtanut 0,43 euroon.
Mikä meni pieleen?
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme on tutkinut kestävien tekstiilien markkinoita monitieteissä.
Hänen mukaansa puupohjaisia tekstiilikuituja on jo markkinoilla. Niiden valmistukseen käytetään runsaasti kemikaaleja ja energiaa.
Tekstiileihin soveltuvaa puukuitua valmistetaan muun muassa Kiinassa ja myös Euroopassa, kuten Itävallassa.
Spinnovan uudenlaisen, päästöttömän puukuidun suurin kompastuskivi on hinta. Kun lähdetään luomaan täysin uutta tuotetta, kehitystyö ja investoinnit ovat kalliita.
On muun muassa rakennettava tehtaita, maksettava investoinnit sijoittajille, testattava tuotteita ja luotava markkinointikanavat.
– Siinä on monta hidastetta, jotka maksavat. Ei ole helppo tulla markkinoille, vaikka puukuitu on päästötöntä, kun olemassa on jo tietty hintataso.
Vaikea kehitystyö
Tekstiiliksi sopivan puukuidun laatuvaatimukset ovat tiukat. Sen pitää olla kestävää, sopia värjättäväksi ja sen on tunnuttava iholla miellyttävältä.
– Se ei ole ihan helppo tuotekehitystehtävä, kun ollaan ihan alusta lähdetty, sanoo Halme.
Puuvillatuotanto vaatii paljon vettä, ja se aiheuttaa vahinkoa ympäristölle. Polyesteri on öljypohjaista, ja sen valmistus tuottaa isoja kasvihuonepäästöjä.
Ympäristöystävällinen puukuitu ajatuksena on houkutteleva ja sen ympärillä on ollut paljon hypetystä. Muun muassa Metsä Group on kehittänyt omaa Kuura-sellukuituaan jo vuosia.
Toinen tapa saada vähäpäästöistä tekstiiliä on kierrätys. Käytetyistä vaatteista valmistettava kierrätyskuitu on Halmeen mukaan myös vaikea saada kustannuksiltaan kilpailukykyiseksi.
Käytetyistä vaatteista vain pieni osa soveltuu uusiomateriaaliksi. Lisäksi niissä on esimerkiksi kuminauhoja, vetoketjuja ja nappeja, jotka pitää poistaa ennen uutta käyttöä.
Halme näkisi viisaampana, että Suomessa investoitaisiin uusien teknologioiden kehittämisen rinnalla liiketoimintamalleihin, joilla saataisiin pidettyä kierrossa olevia tekstiilejä kauemmin käytössä.
Suomessa on jo erinomaisesti onnistuneita esimerkkejä second hand -yrityksistä, jotka ovat pienillä investoinneilla ja vähäisellä julkisella tuella pystyneet luomaan brändejä käytetyille vaatteille.
– Kuinka paljon isompia ja kansainvälisempiä nämä brändit olisivat, jos Suomessa ymmärtäisimme enemmän liiketoimintamallien rakennuksesta, emmekä ajattelisi, että vain uusilla teknologioilla luodaan menestyvää liiketoimintaa?
Katso videolta tekstiilikuitukehittäjä Spinnovan tarina.
Korjaus 5. huhtikuuta kello 14.00. Juttuun on lisätty: Woodspin on yhteisyritys Suzanon kanssa. Spinnova omistaa yrityksestä puolet ja Suzano toiset puolet.
