Sápmi

Lasten ensimmäiset koltansaamen sanat ovat Pirjo Lotvosen tärkein palkka kielipesän hoitajana

Suomessa on vain kaksi koltansaamenkielistä päivähoitoa. Ivalon kielipesän vastaava hoitaja Pirjo Lotvonen on yksi niistä, joka on auttanut perheitä saamaan kielensä takaisin.

Nainen avaa päiväkodin ulko-oven.
Kielipesän vastaava hoitaja Pirjo Lotvonen on toivottanut kolttasaamelaiset perheet tervetulleiksi päivähoitoon jo 16 vuoden ajan. Kuva: Sara Kelemeny / Yle
  • Sara Kelemeny

Lämpimät sanat toivottavat vieraan tervetulleeksi Ivalon koltansaamen kielipesän Pe'sserin ovella.

– Tueʹlääst, hyvää huomenta! huikkaa vastaava hoitaja Pirjo Lotvonen.

Kielipesän nimi Pe'sser tarkoittaa helmeä. Vuosi sitten hoitopaikka siirtyi kokonaan uusin tiloihin Ivalon uuden koulukeskuksen pihapiirin keskelle. Uusien tilojen ansiosta hoitajien ei tarvitse enää itse hoitaa lastenhoidon lisäksi siivoamista ja ruoka-astioiden edestakaista kuljettamista.

– Nyt meillä on enemmän aikaa lapsille ja se on hyvä, sanoo Lotvonen.

Mummon opit ohjaamassa työuraa

Kielipesän toiminta perustuu kielikylpymenetelmään, jossa lapset kuulevat hoidossa vain saamen kieltä. Koltansaamen kielipesiä on Suomessa vain kaksi. Ivalon Pe'sserissä on tällä hetkellä seitsemän lasta ja kaksi hoitajaa.

Lotvonen on ollut hoitajana Ivalon kielipesätoiminnassa aivan alusta lähtien.

Kun häntä pyydettiin kielipesään hoitajaksi 16 vuotta sitten, hän ei kauaa pohtinut asiaa. Ensimmäisinä työpäivinään hän tilasi päiväkotiin leluja ja muita kalusteita. Kielipesän ensimmäiset lapset kulkivat Lotvosen mukana Ivalon kylällä hoitamassa asioita.

– Vielä silloin en tiennyt, millainen matka tästä minulle syntyy, kertoo Lotvonen.

Jo lapsuudestaan lähtien Lotvonen on hoitanut muiden lapsia. Inarin Kirakkajärven kotiin kuului monta sukupolvea, ja kaikki pitivät huolta toisistaan. Mummon ja tämän tovereiden vanhat tarinat kolttasaamelaisten elämästä ovat rakentaneet pohjaa Lotvosen omalle ammatinvalinnalle.

– Se oli elämässäni todella rikasta aikaa. Nykyisin perheeseen ei kuulu montaa sukupolvea, pohtii Lotvonen.

Lastenhoitaja esittelee värikortteja kolttasaamelaisiin vaatteisiin pukeutuneille nukeille.
Kolttasaamelainen kulttuuri ja kieli ovat kielipesän toiminnan kulmakiviä. Kuva: Sara Kelemeny / Yle

Muuttaminen täysin suomalaiseen yhteisöön oli Lotvoselle iso askel nuorena. Ivalossa ei puhuttu koltansaamea. Puhelut kotiin mummolle olivat päivien kohokohta.

Nyt Lotvonen on yksi niistä, joka on auttanut useita perheitä saamaan kielensä takaisin.

– Minulle oli tärkeää yrittää, josko pystyisin työlläni kehittämään kieltämme, kertoo Lotvonen.

Koltansaame suurin arvo

Saamenkielisen varhaiskasvatuksen kulmakivinä toimivat saamelainen kulttuuri ja arvot. Uhanalainen koltansaamen kieli on kielipesän tärkein arvo, sanoo Lotvonen.

– Ilman kieltä ei ole kulttuuria, ja ilman kulttuuria ei ole kieltä. Suunnittelemme toimintamme niin, että lapset oppivat kielen leikkien, kertoo Lotvonen.

Pirjo Lotvonen kertoo työstään kielenelvyttäjänä koltansaamenkielisessä Mâʹst jiõm mainsteʹče ääkkain -podcastissa.

Ivalon kielipesässä opetetaan kolttasaamelaisille tärkeitä arvoja, ja metsä ja luonto ovat tärkeitä kaikessa toiminnassa.

Niinä hetkinä, kun lapset alkavat ensimmäistä kertaa sanoa asioita koltansaameksi, valtaa kielipesänhoitajan voimakas tunne.

– Silloin me kehumme samantien: ”Oi miten osasit sanoa sen sanan koltansaameksi!” Lapsethan kasvavat monta senttiä siitä hyvästä. Se on meidän tärkein palkka, iloitsee Lotvonen.

Kielipesät ovat olleet todella haluttuja hoitopaikkoja. Pe'sserissä on ollut 16 vuoden aikana yhteensä 43 lasta. Nyt kielipesään on jonoa. Aina ei ole ollut varmaa, saadaanko hoitopaikat täytettyä.

Nainen asettelee päiväkotilasten tekemiä sisnakenkäkoristeita seinälle.
Kielipesän lapset ovat askarrelleet sisnatossuja. Kuva: Sara Kelemeny / Yle

Perheille on tärkeää, että lapset voivat oppia esivanhempien kielen. Siitä hoitajat ovat ylpeitä. Nykyisin aikuiset opettelevat kielen yhtä aikaa lasten kanssa. Kielipesän alkuaikoina koltansaamen opinnot eivät edes olleet mahdollisia.

– Hyvin harva opiskeli silloin koltansaamea. Nyt vanhemmille on tärkeää opettaa kieli lapsille, ja se ei haittaa, jos kieltä ei perheessä ole ollut. Kielipesässä lapset pääsevät kiinni saamen kieleen, sanoo Lotvonen.