Kauppojen jauhelihahyllyt ammottivat maaliskuussa tyhjyyttään. Naudanlihan kysyntä oli niin kovaa, että tuotantoketju ei pystynyt siihen vastaamaan.
Saatavuusongelmien ennakoidaan jatkuvan koko vuoden.
Suomessa on lopetettu lähes puolet lihatiloista kymmenen viime vuoden aikana, koska lihakarjan kasvattaminen ei perinteisin menetelmin enää kannata.
Tästä huolimatta toholampilainen Ilpo Wennström aikoo ryhtyä kasvattamaan lihakarjaa.
Wennström tietää, että perinteisen lihakarjan kasvattamisen aika on ohi, mutta uskoo löytäneensä keinot, joilla maito- ja lihakarjatilan saa tuottamaan.
– Maaseutu on mahdollisuuksia täynnä, ja ne keinot on täällä meillä löydetty, Wennström kehaisee.
Tällä hetkellä Wennströmillä on Toholammin Sykäräisissä Keski-Pohjanmaalla 500 lypsävää ja kaksi biokaasulaitosta.
Wennström aikoo kasvattaa tuotantoyksikkönsä seuraavalle tasolle kahden vuoden aikana.
– Kun laajennukset ovat valmiit, meillä tulee olemaan yhteensä 1 500 eläintä, joista on 500 lihakarjaa. Lisäksi meillä on silloin kolmas biokaasulaitos, sanoo Wennström.
Naudanlihan hinta nousee, ja hampurilainekin kallistuu. Toimittaja Kaje Komulainen kertoo videolla lihantuotannosta ja vierailee Ilpo Wennströmin tilalla:
Ei pelkkää lihaa, vaan lantaakin
Wennström aloitti maitotilayrittäjänä vuonna 1996.
Tämän jälkeen tilaa on kehitetty niin, että energia saadaan bioreaktorista lehmän lannalla.
Biokaasua myydään ulos ja sillä tuotetaan tilan sähkö.
Peltojen kuivalanta tulee samasta bioprosessista.
– Ensimmäinen lehmä tuotiin Suomeen lannan takia. Sen takia meillä on myös tuo bioreaktori, Wennström toteaa.
Tilan tulevaisuutta ei lasketa pelkästään lihan hinnan varaan, sillä isosta lihakarjasta saa muitakin tulovirtoja.
– Amerikassa viljelijä saa kaksi kolmasosaa tuloistaan biokaasusta. Täälläkin liikevoiton voisi ottaa lannasta, Wennström miettii.
Yrittäjä ennakoi, että lihan myynnin lisäksi tilan tulonlähteitä ovat biokaasu, kaasulla tuotettu sähkö ja kuivalanta, jonka bioreaktori tuottaa.
MTK: Lihapula ei ollut yllätys
Maataloustuottajain keskusliitto MTK:n Keski-Pohjanmaan kenttäpäällikkö Niko Hyppönen sanoo, että nyt kaupoissa havaittu lihapula ei tullut tuottajille yllätyksenä.
– Vuosi sitten muistutimme ja varoitimme, että nykyisillä hintasuhteilla ollaan tässä pisteessä.
Hyppösen mukaan tuottajahinta on Suomessa jäänyt jälkeen Euroopan hinnoista, ja se johtuu siitä että Suomessa teollisuus ja kauppa ovat hyvin keskittynyttä.
– Sitä valtaa käytetään häikäilemättä hyväksi.
Hyppönen siteeraa Ylen helmikuista uutista, jossa työelämäprofessori Arhi Kivilahti totesi suomalaisten ruokakauppojen kannattavuuden olevan maailman huippua.
– Kauppa kuorii kermat päältä, eikä tuottajalle jää sitä, mitä pitäisi. Kuluttajalle pitäisi avata lihantuotannon hintaketju, niin nähtäisiin minne ne rahat menevät.
Tulevaisuudessa lihatilojen koko kasvaa ja suuremmista tiloista tulee yhä energiaomavaraisempia, Hyppönen arvelee.
– Pelkällä lihan kasvattamisella pärjää huonosti ja siksi tuotanto laskee, kertoo Hyppönen.
Tilastojen mukaan Suomessa on Euroopan Unionin alhaisimmat tuottajahinnat ja moni tila on lopettanut juuri siksi.
